Kiukuttelenpa täällä lauantai-illan ratoksi

Kylläpä nyt tihkaisee kaikki tänä iltana. Yllä olevan kuvan huonous kuvastaa kaikkea. Auttaisiko blogi kääntämään oloa yhtään parempaan päin? Esitän alkuun iloista ja kerron pari kivaakin asiaa: Talo on ollut oksennukseton kolme päivää. Kaksi on toistaiseksi säästynyt, joten vielä ollaan varuillaan. Ja iloa on tuottanut myös eiliset synttärit, joiden 4-vuotias sankari rakasti Elsa-juttujaan ja suhtautui tyynesti pöpölän takia tuonnemmaksi siirrettäviin juhliinsa. Omalla väellä saatiin aikaiseksi kivat kemut.

Mutta siitä se tämän illan kiukkuun johtanut tilanne sitten alkoikin: päätettiin toteuttaa extempore neljävuotiaan muuttaminen omaan huoneeseen. Eilisen aikana kolisteltiin työhuone tyhjäksi ja siirrettiin tytön kamat sinne. Kaikki sujui kivasti ja lapset olivat innoissaan omista huoneistaan. Niistä kerron teille varmasti tuonnempana lisää.

Ja nyt meillä on tässä sitten se ongelma: Vierashuone tupaten täynnä kamaa. Ihmeellistä rojua, jota kukaan ei tunnista omakseen, mutta jota ei kai (?) voi heittää pois. Typeriä mihinkään sopimattomia huonekaluja ja se sellainen esihistoriallinen tietokone, joka pitäisi sijoittaa juuri sille seinälle, jolla se nettireikä on. Ei tästä nyt tuu yhtään mitään. Ei nuo roinat järjesty kuinkaan päin. Ja kukaan ei oo valmis joustamaan: yksi ei halua mun askartelukamoja omaan huoneeseensa ja yksi ei halua tietokonetta aikuisten makkariin. Ja yksi on pakkomielteinen sijoittelun ja funktionaalisuuden suhteen. (Minä. Jos ette arvanneet.) Ja sitten on piano. Ja se venkula kaappi. Ja argh. Mä inhoan keskeneräisiä asioita ja kompromiseja. Tässä on nyt niin paljon molempia ja PMS:ää, ettei oikein meinaa hermot kestää. Onneksi yksi lapsista osasi kysyä, johtuuko aikuisten ärinä hänestä. APUA! EI! (Vaikka heihin kyllä osin kohdistuukin...) En olisi ehkä kiukkuni seasta muistanut sitä kysymättä kertoa. Talon hiljennyttyä hiipii hävetys ja lisäkiukku kaikesta ikävästi sanotusta. Taidan avata telkkarin ja lietsoa ärsytystäni katsomalla jotain tyhmää tosi-tv:tä.

Eli ei, ei ainakaan vielä yksinpuhelu blogissa auttanut pääsemään kiukusta. Hmph.