Yää, tylsää. Koko ajan on joku kipeänä. Joka viikko joku, alkaen varmaan jostain hiihtolomasta. Nyt on mun vuoro. Luulin, että viimeviikkoisella flunssailulla olisin hoitanut oman potilasosuuteni, mutta ei näköjään. Buranakaupoille taas, jos niillä välttäisi antibiootit... Vai pitäiskö vetää tuo lapsilta jäänyt nestemäinen särkylääke, siinähän on annosteluohje kilojen mukaan? (Ei taitaisi kyllä riittää kerta-annokseenkaan. Skumppalasiin, kunnon vappukilistelyt...)
Vappu tuntuu nyt jotenkin hassulta. Samalla lailla, kuin silloin teininä, kun (meillä maalla) ei ollut mitään, mitä ois porukalla tehty. Sitä vaan koko illan odotti, että joku keksisi jotain hauskaa (koska vappuna kuuluu tehdä jotain erityistä). Tai no, saatettiin me joskus päätyä jonnekin katoille, soiteltiin lähipuhelinkoppeihin ja katsottiin, vastaako ohikulkijat. Ja jonain muinaisena vappuna tuleva mieheni (hih, enpä olisi silloin arvannut) soitteli mulle kaverinsa kanssa, että "tehdään jotain, lähde kuskiksi, kun kaikki muut on jossain". Taisin lähteä, en tarkemmin muista. Muuta kuin, että olin hyvin iloinen ollessani ylipäätään vaihtoehto, edes "se viimeinen". Tuossa se sama mies nyt kyselee, että "mitä me tehdään, jotain kai pitäis tehdä".
Jotenkin sitä on jankannut itselleen, ettei tämän tarvitse olla muita kummallisempi päivä, mutta nyt sitten, muiden munkki- ja ilmapallopäivityksiä lukiessa tulee mieleen, että oispa kiva, jos oltais edes siivottu. Onneksi miljoonanlaisesta vastustuksesta huolimatta vääntäydyttiin aamulla kerhoon, oli munkkeja tarjolla! Poikaa inhotti sotkeva sokeri, joten sain syödä senkin oman, koskemattoman. Hirveän vastahakoisesti uhrauduin. Huomenna ajateltiin haistella huvipuistotunnelmaa, jos sää sallii. Katsotaan. Kai tämä riittää? Ehkä tehdään naamarit? Jotkut hilpeän näköiset, niin ei tarvi jaksaa ite yrittää virnuilla. Ei virnuiluta, oon kipee.
Ei nyt irtoa kuvaa tähän, ei lataa. Harmi.
Tuli kivasti käytyä läpi opiskeluvappujen hilpeät kuvat.
Ja kaivettua lätsä esiin.
Läiskämäärä kertoo, että riittävän monena vuonna ei oo ollut tekemisen puutetta vappuna.
Mr Pii sovittelee myös omaa lakkiaan ja Poika pelkää.