27.3.2016

Pääsiäinen pähkinänkuoressa. (Vai munankuoressa?)



Ihmisiä. Meillä ja molemmissa mummoloissa. Paljon ihmisiä. Kivaa.

Flunssaa. Yksi sairasti alkuviikosta, loput nyt lomapäivinä.

Trulleja. Perinteinen riitely, että mennäkö vai eikö mennä. Perinteisesti lapseni on riidellyt asiaa yksin, mutta nyt riitelin takaisin: Jos on kaverin  kanssa sovittu menosta, niin silloin ei jännityksen takia jänistetä. Ja menivät he lopulta. Kivaa oli ollut. (Vaikka lorua ei meidän muksut olleet tohtineet sanoa. Onneksi oli rohkea kaveri mukana... Ja iskä aina katsekontaktietäisyydellä.)








Koristeita. Pääsiäiskoristeista suurin osa on lasten askartelemia. Myös kaupan koristeet ovat jotenkin hilpeän kotikutoisen ja raasun näköisiä. Kuten toi pöljä tipu. Tai meidän virpomisoksat. En tajua, miten VOIN olla NIIN huono siinä hommassa, vaikka pidän askartelua "mun juttuna". Mutta ihanan värikästä tämä pääsiäiskoristelu on. Nam. Pääsiäisasetelmani ovat vähän harkitsemattomia ja sommittelemattomia. Kunhan on kaikki nostettu pöydälle. Tai laitettu lampusta roikkumaan. Mutta lastenhuoneen asetelma on aina hullummassa kunnossa. Omani näyttävät siihen verrattuna hallituilta.





Herkkuja. En oo syönyt yhtäkään yllätysmunaa. Miten tylsää. Sen sijaan hedelmäkarkkeja kaksi pussillista ja lakujakin jäi trulleilta aika monta... Pääsiäisruoat on olleet hyviä. Joululaatikon loput mummolan ruokapöydässä maistuivat ihan erilaiselta lohen kanssa. Ei yhtään jouluisilta, mutta hyvin juhlallisilta.



Mut hei, viettäkäähän tekin rauhalliset pääsiäisen pyhät! Nauttikaa säästä, perheestä ja herkuista! Minä taidan keittää päivän kolmannet kahvit. Because I can. (Instassa vinkki.)


8 kommenttia:

  1. Noita vitsoja ajatellen pistäs muistiin: washi-teipit. Minä askartelin jo perinteisesti (eli toista kertaa) veljen lasten kanssa niillä. Ja ne on hei 2- ja 3-vuotiaat! Kylläkin itse rauhallisuudet ynnnä lapsinerot, mutta silti. Ensi vuodeksi ryhdyn jo keräämään noita luomuhöyheniä tuolta pihamaalta, että saadaan vähän särmää oksiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ajatus noi luomuhöyhenet! Teipeillä oli joku meillä virponeista koristellut, ja niillä saa kyllä pienellä vaivalla hauskaa näköä.

      Ihanan kuuloiset veljen lapset sulla!! :D

      Poista
  2. Tuo tipu kyllä kirvoitti naurut :D

    Ja hei, täällä yksi tumpelo askartelija ilmoittautuu, tänäKIN pääsiäisenä niin petyin itseeni ;D onneksi on taitavia lapsia ja mielikuvituksellisia kerhotätejä ja opeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ois isommalla lapsella riittänyt visiota, mutta sitten tulee vastaan tämä välineongelma: millä IHMEELLÄ ne koristeet saa pysymään siinä oksassa kiinni? Argh! Ja niitä höyheniä on edelleen kaikkialla...

      Ja kyllä, toi tipu on ihan levoton, aika ihana. :D

      Poista
  3. Olin kuullu virpomisesta ja trullittelusta, mutta en oikein ikinä ymmärtänyt kuinka ja miksi ja milloin se tapahtui. Äiti ei oikein osannut selittää sitä. Wikipedia auttoi! Tosi mielenkiintoista. Mitä loruja te käytätte? Ja aivan sivu asiana... Mun lukemisessa tulin talikko sanaa vastaan. Oon koko elämäni sanonu sitä tarikoksi. Olisko tarikko etelä-pohjanmaalainen sana, tai oonko mä aina jotenki sanonu sen väärin? Haha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä se loru on "Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."

      Hmm, nyt en kyllä osaa sanoa tuohon tarikko-asiaan. Osaiskohan joku muu? Jos kuulen jonkun sanovan "tarikko", tiedän kyllä, mitä tarkoittaa, mutten tiedä, onko se varsinainen murresana, vai "väärin" sanottu. :D

      Poista