21.3.2016

Loistava luontokirja lapsille


Esittelenpä teille yhden perheemme luetuimmista kirjoista:

Otavan Iso luontokirja. Terveiset ja tämän tekstin myötä välitetyt erityiskiitokset sille, jolta kirja on joululahjaksi saatu!

Kirjassa on 300 sivua. Suurimmalla osasta sivuista on saman alaotsikon alle sopivia eläimiä lyhyesti esiteltynä. Kiehtova on myös joka sivulla näytetty mittakaava, jossa voi verrata eläinten kokoa ihmiseen tai vaikkapa vain kämmeneen suhteutettuna. Kirja on viihdyttävä sekä katseltuna (monesti onkin automatkoilla isommalla mukana), ja luettuna siinä riittää loputtomasti uutta tietoa.

Välissä on aukeamia, joilla on esitelty jokin eläin tarkemmin. Näitä aukeamia ollaan luettu iltasaduiksi. Sivut herättävät keskustelua ja kysymyksiä: Mitä tarkoittaa arktinen? Miksi sademetsiä kaadetaan? Mikä on ilmastonmuutos? Mitä tarkoittaa uhanalainen? Mikä painaa yhtä paljon, kuin flamingo? Leijonauros painaa saman verran, kuin meidän perhe yhteensä. Mitä tarkoittaa uros ja naaras? Voinkin väittää, että lastemme luontotietämys on tämän kirjan (ja varmasti myös oman luonto- ja eläinjuttuja kohtaan osoittamamme mielenkiinton) ansiosta aika hyvällä pohjalla. Jaksan edelleen hämmästellä sitä, miten KAIKKI kuultu jää pieniin mieliin. Olisipa oma oppimiskyky yhtä hyvä...





Samaan aiheeseen liittyen vielä yksi kuva:


Päälle jääneessä telkkarissa oli alkanut pyöriä dokumentti Kiinan luonnosta. Lapset olivat kantaneet tuolinsa paraatipaikalle ja seurasivat haltioissaan englanninkielistä ohjelmaa. (Meillä on kyllä sohvakin, joten jäi vähän epäselväksi tuolien käyttösyy.) Ihmeellisintä oli muurahaiskäpy. Ohjelman jälkeen tutustuimmekin otukseen lisää Ison luontokirjan avulla.

4 kommenttia:

  1. Tuoleilla pääsee lähemmäs :)
    Kivan näköinen kirja. Isot, jollei vallan jättiläismäiset tietokirjat on kyllä kivoja. Meillä luettiin puhki Valittujen Palojen Atlas, joka sisälsi myös tietoa kaikesta maapalloon liittyvästä. Oonkin tainnut kertoa tämän muuten joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, meidän sohvalta on aika pitkä matka telkkariin. Onneksi nyt on isompi telkkari, kuin vuosi (vai kaks?) sitten, jolloin jääkiekkoa katsoessa näkyi pelkkä jää, ei lainkaan kiekkoa. :D

      Oli jonkun muun jutun yhteydessä puhetta sun Atlas-innostuksesta, varmaan lintukirjojen. :) Näistä ne lapsuusmuistot siis syntyvät. :)

      Poista
  2. Hih, tätäpä oli mukava lukea ;)

    VastaaPoista