En ole jaksanut lähteä takkikaupoille, vaikka jo kaksi talvea mua onkin vaivannut villakangastakin puute. Omistan vain pari liukaspintaista takkia (en keksi muuta sanaa, jolla kategorioisin, mutta tuo kertonee riittävästi), ja monta kertaa on tullut tunne, että asun tunnelma muuttuu liikaa, kun päälle viskaa vääränlaisen takin.
Lomareissullamme pysähdyttiin kauppakeskukseen syömään. Pyörähdin pikaisesti H&M:llä ja yhtä pikaisesti päätin ostaa ainoan jäljellä olevan tarjoustakin. Takki on villan ja viskoosin sekoitetta ja hyvin yksinkertainen ja yksityiskohdaton. Nappejakaan ei ole. Tällaista saunatakkimallia olin ihastellut aikaisemminkin, joten ihan hetken huumasta ei ollut kyse. Mutta melkein. Tai ehkä sittenkin aika lailla. Tässä on jotain muumilaaksomaista. Myönnetään nyt sekin, että hetken huuma on tunne, jota kotiäitinä kaipaan aika useinkin.
Kiinni sidottuna takki kyllä näyttää aika epäimartelevalta saunatakilta. Pitää kokeilla, muuttuisiko vaikutelma, jos löytäisi vyölle paremman korkeuden varren kapeimmalta kohdalta. Toisaalta roikottelen takkia mielelläni auki, joten ongelma ei sen suhteen ole kovinkaan merkitsevä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti