14.12.2016

Ollapa siili




En olekaan hetkeen maininnut edesmennyttä lemmikkisiiliämme, Herttaa. Näin talven synkimpään aikaan kuitenkin tunnen niin syvää sielunyhteyttä sellaisiin, jotka vetäytyvät pakkasella horrokseen, että Hertta-rouvakin tulee tavallista useammin mieleen. Joskus opiskeluvuosina se saattoi kylmimpinä päivinä hyytyä lattianrajamökissään niin, että sitä piti lämmitellä sylin ja kuumavesipullon kanssa parikin tuntia, että alkoi veri taas kiertää ja jalkoihin palautua toimintakyky. Samaistun siihen. (Ja viimeksi samaistuin kattokilkuttimeen. Juu...)

Kyllä tämä kaamos vain ottaa voimille. Toki tässä nyt on, kuten aiemminkin kerroin, ollut muutakin voimavaroja kuluttavaa. Että kai ihan ymmärrettävää, että uuvun ja vaivun hetkelliseen epätoivoon sotkujen, väsyn ja tehtävälistan keskellä. No, ymmärrettävää tai ei, niin silti sitä hätkähtää, kun tulee TAAS maksumuistutus unohtuneesta laskusta (en ehkä koskaan ennen tätä syksyä oo sellaisia saanut), tai kun huomaan unohtaneeni vastata moneen whatsapp- ja facebook-viestiin. Instagram-kommenteista puhumattakaan. Tänä vuonna ne joulukortitkin oikeasti jäivät teettämättä, kun taannoisina vuosina ne on aina jäänyt vain MELKEIN teettämättä ja lähettämättä.

Oon testaillut, toimisiko hikijumppa väsymyksen ja huonovointisuuden selättämiseen paremmin, kuin yleisesti enemmän suosimani kudinhyggeily. Mulla on liikkumisen suhteen ollut aina samat ongelmat: lähtemisen vaikeus ja tietyn aikataulun noudattaminen, epävarmuus ryhmäliikuntatilanteissa ja nolon huono motoriikka ja motivaatio. Näihin tekosyihin olen löytänyt yllättävän ratkaisun: treenivideot Youtubesta! Löytyy sopivan mittaisia pätkiä, sopiviin lihasryhmiin keskittyviä kokonaisuuksia, HIITtiä aloittelijoille, perusjumppaa, tekniikkaohjeita ja loppuvenyttelyvideoita. Ja jos jokin ei tunnu itselle sopivalta, voi klikata itsensä seuraavaan videoon. Eilen valittu treeni ei oikein ollutkaan selkävammaiselle virkkuuholistille kovin sopiva ja tänään taitaisi olla vuorossa rauhallinen niska-hartiajumppa...

Blogiin on ollut ikävä, kun en pariin päivään oo saanut mitään aikaiseksi. Tämäkään ei tunnu järkevältä tai kiinnostavalta tekstiltä, mutta tiedän jo kokemuksesta, että tälläinen epäjohdonmukainen ja viilaamaton pölinä täytyy putkauttaa pois tukkimasta ajatuksia. Ehkä kohta kulkee taas teksti ytimekkäämmin ja kiinnostavammin.




5 kommenttia:

  1. Nyt sen teen:
    ( ) Tämmönen iiiiso hali sulle ja teille. Ärsyttää, kun en osaa mitään sanoa. Mutta aattelen. Voimia ja lempeitä ajatuksia! Ja hammastahnan tuoksuisia vaahtopalloja myös ;) Tää viikko on se pimein, sitten valo voittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ( . . . . . ) Tämmöinen sen halin piti olla. Pitkä.

      Poista
    2. Kiitos, hyvä hali oli, ja toivotukset myös! :) Edelleen olen mielestäni panssarilaiva, jonka kyydissä on hyvä olla. Mutta vähän silti ottaa välillä voimille. :) Valo voittaa, se on ihana ajatus. Joulun jälkeen sen alkaa onneksi tosi äkkiä huomatakin. :)

      Ai niin, hammastahnan hajuiset koristeet selkään, ja menoksi! :D

      Poista
  2. Tuli tämä runo mieleen postaustasi lukiessani, tämän myötä hyvää joulunaikaa teidän perheelle! t. Annap:n sisko :)

    Älä pelkää pimeyttä,
    valo syttyy silloin.
    Ei tähtiäkään nähdä
    kuin pimeässä illoin.

    Myös musta silmäterä
    on iiriksessä sulla,
    vain pimeyden kautta
    voi valo esiin tulla.

    Älä pelkää pimeyttä,
    se on valon ehto.
    Älä pelkää pimeyttä,
    se on valon kehto.

    Erik Blomberg

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ihana ihana, niin sopiva! :) Kiitos tästä, laitan sen talteen. :) Ihanaa joulua teidänkin perheelle! :)

      Poista