Päässä risteilee monta ajatusta, josta voisin kirjoittaa. En pysty keskittymään, valitsemaan aihetta ja syventymään loogisesti, joten pulputan pätkän sieltä ja seuraavan jostain muusta. Voisin tietysti valita olla kirjoittamatta mistään, mutta en taida olla niin hillitty. Pakko päästää ulos jotain pulinaa mielessä pomppivista aiheista:
- Päätin, että tänään en ompele, ainakaan lasten kanssa olemisen kustannuksella. No, Poika vaatimalla vaati, että teen hänelle työliivin, joten niinpä vain levisi kankaat tänäänkin lattialle. Puuhasta tuli kiva yhteinen askarteluhetki.
- Harjoitin tunteitani seuraamalla kotihoidontuen välikysymyksen käsittelyä. Suututti, nauratti, kauhistutti, liikutti, hermostutti, puuskututti ja jännitti. Kaikki tietävät, etten juurikaan reagoi ääneen telkkariohjelmille, joten on varsin yllättävää, että tästä irtosi näinkin paljon näkyviä tunteita. Tätä ennen viimeksi oon nauranut ääneen tuc-keksille, joka lauloi "pure mua". En kyllä yhtään tajua, mitä hauskaa siinäkin oli.
- On jotenkin alkukantaisella (?) tavalla tyydyttävää sekä pukeutua itse, että pukea lapsensa omatekoisiin vaatteisiin. Jee, pystyn vaatettamaan laumani!
- Iltavisiitti leikkipuistoon oli piristävä. Työliiviin (koko päivän) pukeutunut Poika häikäistyi ikätoveristaan, joka puolestaan oli pukeutunut prinsessaksi (myöskin kuulemma koko päivän).
- En tiedä, johtuuko kylmenemisestä, mutta olen alkanut valmistautua jouluun. Apua!
- Ei olisi pitänyt katsoa Black Swania. Öisin ilmaantuva peilikammo sai taas uutta puhtia.
- Ajatukset viipottelee ensi viikon perjantaihin, jee! Ja välillä ne viipottelevat paperille viivoja lastenvaatesuunnitelmien merkeissä.
 |
| Kuten näette: ei mitään logiikkaa ja yhteyttä tässäkään kuvassa. Sininen villatakki on hukassa. Joskus saa olla epälooginen ja sekava. Joohan? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti