24.1.2016

Virkistystoimintaa?








Kaipaan pientä virkistystä. Isompikin kävisi, mutta pienestä on helpompi haaveilla.

Mieleen on tullut monta juttua ja paikkaa opiskelukaupungista. Oi ihana Rauma. Kahviloita, vaatekauppoja, ravintoloita. Nätit kadut. Näinä päivinä on ihan kamalan tylsää asua maalla. Kun aikaa olisi tunti tai kaksi illassa, ei virkistysvaihtoehtoja oikein ole. Halpa-Halli, Tokmanni tai Seppälä, joista jälkimmäinen tosin menee jo kuudelta kiinni. Katselin junalippujakin. Jos karattaisiin vauvan kanssa jonnekin. Ehdin miettiä niitä kaikkia päätepysäkkimahdollisuuksia ja ihmisiä, joita niissä kaupungeissa voisi tavata. Mutta oli liian kallista.

Kulunut viikko on ollut tylsä ja tahmea. Viimeisen 10 päivän aikana on ollut yksi "minä ja vauva" -päivä, ja ne 9 muuta ovat olleet lähinnä flunssapäiviä, jotka on sisältäneet tietenkin poikkeuksellisen paljon vikinää ja ulinaa, ihan yötä myöten. Noiden 10 päivän aikana oon käynyt pari kertaa lähikaupassa, pojan kanssa leffassa, kerran lääkärissä ja kerran kerhossa. Eli poistunut ajallisesti kotoa ehkä 6 tunniksi. Melkein itkettää jo koko ajatus. Rehellistä itsesääliä. Niin kaunista. Taatusti miellyttävää luettavaa... (Argh...)

Odotan innolla arkea, huomista. Kun ollaan pitkästä aikaa vauvan kanssa kaksin. Tankkaan hiljaisuutta. Vaikka silti, kyllä mun jonnekin kodin ulkopuolelle pitäisi päästä pieneksi hetkeksi lepuuttamaan aivoja.

Ehdotuksia? Miten te muut maaseudun naiset hoidatte virkistäytymisen? Millainen on kotiäidin TYKY-päivä?




Miuku nappasi kuvituskuvan lattialta kesken digitalisoinnin ja laittoi sen uuteen uskoon. Tämä on ehkä kuvaavampi näin.


12 kommenttia:

  1. En ees lue tätä nyt loppuun, vaan huikkaan: Mulla on idis! Laitan yksityisempää viestiä ihan just! Ja luen tän loppuun.

    VastaaPoista
  2. Onko lahistolla muita TYKY paiva kandidaatteja? Pitakaa pullakerho tai kasityokerho, tai nettiostosklubi tai joku muu juttu minka kanssa voi vauvan pitaa menossa mukana... Tai voisiko yksi aiti hoitaa kahta vauvaa hetken ja voisi olla IHAN yksinkin ihan hetkisen. Vaikka taidat kylla olla aikuisen seuran tarpeessa!!! Halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, loistavia kerhoideoita! :D Joskus muuten olikin äitien käsityökerho suunnitteilla, mutta se sitten jäi. Pitäispä miettiä uudelleen! :) Tämä tuska laantui onneksi aika äkkiä, mutta toisaalta säännöllinen aikuisseura ja ajoissa ladatut akut saattaisivat ehkäistä noiden hetkien syntymistä jatkossa.

      Poista
    2. Meilla on 11 kaverin piiri, joista mina asun taalla kaukana, ja melkein kaikki muut ophjanmaalla. kaikilla on lapsia ja kiireita, mutta kerran kuukaudessa (tai parissa) jarjestavat tapaamiset, melkein aina ilman lapsia. Kuulemma pitaa mielen virkeana :) Jos kalenterissa on joku mukava meno tiedossa, on paljon helpompi jaksaa tylsakin paiva :)

      Poista
    3. Voi ku kuulostaakin hauskalta! Ja taatusti hyödylliseltä myös. Mekin yhdellä serkkuporukalla nähdään säännöllisesti, mutta sen verran kaukana toisistamme asutaan, että kerran-pari vuodessa saadaan järkättyä treffit. Toki viimevuosina on aina ollut enempi tai vähempi vauvojakin mukana. ;)

      Poista
  3. Tämän äidin tykyä hoitaa ah armoitettu avoimen päiväkodin perhekahvila! Syy lähteä kotoa ja aikuista seuraa! Kun perhekahvila on kiinni tykyä hoitaa perhekahvilasta löydetyt äidit äiti-lapsi treffeineen. Treffeillä parasta on jaettu arki, jaettu vastuu, jaettu ruoka, jaettu kahvi - se että ei ole yksin! Janoan sosiaalisia kontakteja, harvoin hyväksyn niin tiukkaa paikkaa että jään kotiin. Vaikka tykkään kotoilusta niin en sitten kai sittenkään oo koti-ihminen ��
    -r

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin on jonkun verran koitettu käydä perhekerhossa, ja aina se on kyllä sen vaivan väärti. Mutta jotenkin sillä oli edellisenä vauvavuonna vielä isompi merkitys itselle, kuin nyt. En tiedä, miksi. :)

      Poista
  4. Ohh... I feel your pain! Last week was so bad... Walter with a cough and not sleeping well at night, me cranky at home with all the kids. Josh training for a new job, working 10-12 hours every day. We only have one car right now, so I couldn't go anywhere. I did a lot of yelling last week. It was not fun. I don't know if I've ever mentioned it, but I homeschool (please don't think I'm some crazy weirdo, haha), so I'm with the kids all the time. If we don't get out every so often, it gets bad! I don't have any suggestions for you. I wish someone had some for me. Or that someone would come visit me because sometimes it's hard to get out with four kids. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvin samalta, kuin meidänkin viikko. Miehellä tosin oli lyhyehköt työpäivät. Huh. Ja ulos ei päästy paljoakaan, kun pakkasta oli 20-30, ja yksi tosiaan vielä kipeänä... Ja usein tulee kyllä sellaisina päivinä korotettua ääntään itsekin... Toivottavasti teillä ois tää viikko helpompi! (Meillä tuntuisi olevan.)

      Ja jostain instragram-kuvasta mietinkin, että onkohan teillä kotikoulusysteemi! Hauskaa! :) Onko se Kanadassa yleistä? Minkä ikäisenä alkaa oppivelvollisuus?

      Poista
    2. Näyttäisi että tämä viikko menee paremmin. Joshilla vain normaalit kahdeksan tunnin päivät, Walter nukkuu paremmin, ja äidillä pidempi jousi. Ha.

      Ei täällä oo oikein mitään kotikoulu systeemiä. Saa pitää lapset kotona jos haluaa, eikä kukaan tuu katsomaan että mitä opetat, tai kuinka hyvin lapset oppii. Aika hullua, oikeastaan. Kuinka yleistä se on Suomessa, ja minkä moinen systeemi siellä?

      Poista
    3. Hyvin harvoin täällä törmää tilanteeseen, että lapsi ei olisi koulussa. Sinä vuonna, kun täyttää 6 alkaa esikoulu, ja seuraavana varsinainen koulu. Joitain tapauksia tiedän, että on osa oppivelvollisuudesta suoritettu kotona, joten sekin on mahdollista. Uskoisin, että niissä tapauksissa sitä opetuksen järjestämistä valvotaan / suunnitellaan jonkun virallisen tahon kanssa. En oo varma, joku viisaampi voi korjata, jos sattuu tämän lukemaan. ;)

      Poista