Olisi kiva taas osata piirtää oikeasti hyvin. Silloin, kun sitä tekee päivittäin, siinä alkaa olla aika näppärä. Silmä harjaantuu näkemään, mitä pitäisi piirtää ja käsi oppii toteuttamaan sen. Se on kiva tunne, mutta sellaisen kokemisesta on aikaa.
Mutta on se nytkin kivaa. Vaikka aikaa olisi vain vartti. Ja vaikkei löytyisi yhtäkään hyvää lyijykynää tai terotinta. Vaikka vauva keskeyttää keskittymisen, eikä vaadittua uppoutumista ehdi tapahtua. Oma mielenkiintokin lopahtaa viimeistään korvan kohdalla. Ja vaikka isomman tyttären mallin mukaan piirretty mimmi näyttää enemmänkin viiskymppiseltä, kuin kolmevuotiaalta. Ja vaikka se ipana itse tulee lähmimään lopputuloksesta suun suttuiseksi. Ei se haittaa. Pääasia on tekeminen, ei lopputulos. Jonain päivänä on ehkä aikaa, energiaa ja taitoa riittävästi, jotta voi taas laittaa tavoitteet toisin päin.
Ihania! Ihania!
VastaaPoistaNimenomaan se tekeminen. Ei tässä ikinä saisi mitään valmista aikaiseksi, jollei tekeminen itsessään, luominen, olisi homman mielekkäin vaihe. Ihanaa kun luonnostelet! :) <3
Tää oli vähän tämmöinen "terveisiä Jessicalle" -juttu! ;)
PoistaOi että, kiitos! ^_^ <3
Poista;D
PoistaVery nice! Joskus joskus joskus mäkin löydän aikaa ja alkaan piirtämään taas.
VastaaPoistaNiinpä, jonain päivänä! :) Onko teillä siellä noita "aikuisten värityskirjoja"? Ne on täällä nyt viimeisin trendivillitys ja toimisi ehkä kiireisen kotiäidin taiteilunnälkään! ;D Pitäisi päästä kokeilemaan!
Poista(Esim: http://www.positiivarit.fi/Puoti/uutuustuotteet/T/aikuisten_varityskirja___kuvat)