Eilinen oli tympeä päivä. Aikuiset oli pahalla tuulella ja lapsista vanhin kovassa kuumeessa. Pienin roikkui ruualla koko päivän nukahtamatta ollenkaan kunnon unille. Keskimmäinen ulvoi ja vikisi vain toisilta saamansa esimerkin vuoksi, luulisin.
Kokosin kaiken puhtini nippuun ja leivotutin lapsilla pakkaseen jääneen piparitaikinan. Heidän oma ideansa oli kyhätä olohuoneeseen kahvila pienistä pöydistä ja kutsua isä päiväkahviostoksille.
Vaikkei tämä mikään pilviä karkottava taikaisku ollut, niin kyllä se jonkinlaisena auringonpilkahduksena toimi. Ainakin ipanoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti