15.4.2014

Taivaslaulu soi päässä




Oih, tuota Taivaslaulua. Mä oon ollut ihan sen lumoissa eilisestä asti. Oon uponnut kertomuksen äidin ajatuksiin ja eläytynyt vähän enemmän, kuin olisi varmaan viisasta.

Eilen pimahdin Yhdelle, jota ei nukuttanut, "tsihihi ja hähähä". Tuli paha mieli omasta kiukusta ja hyvittelyksi menin lastenhuoneen nurkkaan lukemaan itsekseni kirjaa. Ihan vain ollakseni siinä. Ja kun nyt kerran olisin jossain sen kirjan kanssa kyhjöttänyt joka tapauksessa. Mua tuijotettiin lumoutuneena ja sain lentopusun ennen pinnistelystä huolimatta toiseenkin pikkusänkyyn lopulta tullutta unta. Luin puoleenyöhön. Ja sitten unissa pyöri sovitusveret ja sielunvihollinen. Ei pahoja unia kuitenkaan. Runollisia.

Tänään iski kirjasta poimittu olo, että "pitää jaksaa", ja siinä puuskassa leivoin omenapiirakan. Ja voisarvia ja pullia. Ja vielä kaurakeksejä ja jopa muusin lopuista perunarieskoja. En mä oikeasti ajatellut, että mun "pitäisi". Mutta niin tuo kirja on tempaissut mukaansa, että haluan ilmeisesti pureskella sitä näinkin konkreettisesti. Laittaa itseni ajattelemaan. Ja näköjään myös tekemään.

Mielessä pyörii välillä, että enhän minä saisi väsyä, mulla on vaan kaks. Ja välillä taas tajuan, kuinka lähellä oon ollut joskus seota. Ja taas toisaalta oon huokaissut helpotuksesta, että en ehkä sittenkään ole ollut silloin "oma itseni", ehkä en ookaan sellainen kamala. Vaan ehkä olisin voinut hakeutua jonkun luo ja sanoa, että auta vähän, auta mut normaaliksi, oon vähän kipee. Yritän vakuutella, että mahdollisella ensi kerralla osaisin toimia niin.

Ja äidinäitiä oon miettinyt, ja muita tuntemiani naisia, joilla vauvoja on tullut joka vuosi. Minkähänlaista se on ollut? Miten he ovat pysyneet järjissään, luottavaisina ja omiin silmiini näyttävät nykyäänkin niin onnellisilta ja tasapainoisilta. Itse en millään pystyisi. Onneksi ei tarvitse. Onneksi oon saanut itse valita (niin kuin käsittääkseni nämä edellä mainitsemani naisetkin ovat valinneet).

Ja onneksi mulla on auringonkannattelija ja tuulenpysäyttäjä kotona. Ilman sitä olisin viime vuonna seonnut, ihan varmasti.

"Kello neljä tulee isi, joka voimallaan pysäyttää yltyvän puuskittaisen pahan tuulen.

Kello neljä tulee isi, joka vahvoilla käsivarsillaan nostaa auringon takaisin taivaalle.

Kello neljä tulee isi, joka antaa ymmärtää, ettei mikään ole mieluisampaa kuin tuulenpysäyttäjän ja auringonkannattelijan työ."

-Pauliina Rauhala, Taivaslaulu



Ja täytyypä vielä sen verran sanoa mun "pitää jaksaa" -illasta, että voisarvet oli mauttomia, piirakka omituisen rakenteinen, pullat kehnoja virityksiä, kaurakeksit sinne päin ja rieskoja kukaan tuskin jaksaa edes syödä. Mutta tulipa tehtyä. Kiva ilta mulla silti oli keittiössä touhutessa ja ajatellessa, kun isi nosteli ulkona pienten kanssa aurinkoa taivaalle.


15 kommenttia:

  1. Olipa hieno kirjoitus! Pystyn kyllä samaistumaan ajatuksiisi kirjasta ja sen aiheesta. Olinkin olin jo ihan unohtanut että on pitänyt lainata kyseinen kirja. Nyt pitää muistaa :)
    Samaa olen kans miettinyt että kahdenkin kanssa on ollut ihan riittämiin töitä ja on pahimpina aikoina ollut tunne että nyt kyllä sekoan/romahdan/lakkaan jaksamasta.. Onneksi ne ajat on ohitse ja huomaa kuinka elämä helpottaa kun lapset kasvaa. -Jonsku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäki olin unohtanut, mutta sitten se suorastaan tökättiin käteen, onneksi. :) Suosittelen lukemaan! (Kuten on varmaan käynyt jo ilmi näistä parista viimeisimmästä tekstistä.)

      Kyllä ne vauvavuodet on ihan älyttömiä. Kaikessa ihanuudessaan kamalia ja kaikessa kamaluudessaan ihania. Ja sitten äkkiä helpottaa (tai no, kellä missäkin vaiheessa). Mutta en voi kuvitellakaan, miten lamaannuttavalta tuntuis se pelko, että elämä vois olla yhtä vauvavuotta vaan. :|

      Poista
  2. Voi että, kiitos tästä. Nyt mä odotan sitä kirjaa vielä enemmän!

    VastaaPoista
  3. Taivaslaulu on kyllä yksi eniten viime vuosina mua koskettaneista kirjoista. Mäkin samaistuin siihen ehkä vähän liikaakin. Sen lisäksi, että peilasin omia kokemuksia, se oli myös äärettömän kauniisti kirjoitettu. Ja tykkäsin siitä, että se oli myös tosi arvostavasti kirjoitettu. Vaikka tuotiin rehellisesti esiin lestadiolaisuuden vaikeita juttuja, niin kuitenkaan ei haluttu vetää lokaan koko porukkaa tai panetella, vaan jotenkin siitä huokui kuitenkin rakkaus ja ymmärrys monia kanssasisaria kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama muhun teki vaikutuksen: se kieli, ja se kunnioitus ja lämpö lestadiolaisuutta kohtaan.

      En tiedä, millaisia ajatuksia kirja lestadioilaisissa herättää, mutta jotenkin itellä kasvoi ymmärrys (ja tietyllä lailla myös tunne samanlaisuudesta) niitä kohtaan. Omat juureni ovat jossain määrin samanlaiset (ei kuitenkaan vanhoillislestadioilaset), ja poimin tekstistä monta omaan lapsuuteeni sopivaa muistoa, jotka olin ehtinyt unohtaa. Nyt heräsi halu tuoda niitä edes ripauksina takaisin oman perheeni arkeen.

      Puhutteleva ja vaikuttava kirja siis, kuten sanoit. :)

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

  5. Saisinkaan mä millään tämän kirjan täällä. Tekis mieli yrittää lukea, vaikka en ole niin hyvä suomenkielenlukea, mutta kuulostaa tosi hyvältä. Ja äitiniäkin vois kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin luulen, että näille meidän äideille/sisaruksille kirja ois kiinnostavaa luettavaa. Varmaan muistakin nettikaupoista vois saada, mutta täällä ainakin ois saatavilla:

      https://www.booky.fi//tuote/pauliina_rauhala/taivaslaulu/9789512091287?kb=1&gclid=CIHB6tHG5b0CFcICcwodu1oAfQ#!product_id=9789512091287

      Ei kyllä mitään hajuakaan, mitä postimaksut voi olla, mutta ainakin näyttäis siltä, että toimittavat myös ulkomaille.

      Poista
    2. Kiitos! Kyllä postimaksut on varmaan aika kalliita, mutta ei sille voi mitään!

      Poista
    3. Tilattu, eikä postimaksut ollutkaan hirmusen kalliit, I think, haha!

      Poista
    4. No hyvä!! Toivottavasti tykkäät(te)! :) Kerro sitten, kun oot lukenut. :)

      Poista
  6. Voi olla aika pitkä aika ennenkään saan sen luettua. Pitää lukea sanakirja (no, iPad sanakirja app) vierllä!

    VastaaPoista