3.4.2014

Liukumäki odottaa


Päivänvalo vei taas mennessään kaikki hienot ja viisaat ajatukseni, joita kuvittelin tänne illan telkkariohjelmien jälkeen naputtavani. Ei jäänyt mitään järkevää asiaa mieleen. Paitsi se tuttu torstaifiilis, että edessä on enää lyhyt perjantain muotoinen loppuliuku viikonloppuun. Just ja just kerkiää huutaa "Wihiiii!!!" kun se jo onkin ohi. Se vasta on hyvä fiilis. Ja vielä, kun kotokin saatiin kuosiin (mitä nyt imurin letku lojuu lattialla latistamassa iloa, kuten aina siivouspäivän päätteeksi).

Poikanen laski tänään sormilla, kuinka monta ihmistä meidän perheessä on. Rupesi sitten miettimään, kuka sormista on kukin. Oon vähän lapsellinen, ku mua niin nauratti sen heilutellessa yksinään sojottavaa keskisormeaan mr Piille, että "tämä pisin on Faari".

..Haha.



Olin jo laittamassa tummanpunaisia pussilakanoita, mutta mielentila vaati hempeämpää ja vaaleampaa. Nyt kiiltää lattia ja peitoissa tuoksuu kevät.







2 kommenttia: