Kirjosiepponaapurit

Vuosia sitten polttareissani tein linnunpöntön (tai no, puuseppäserkku oikeastaan teki). Tänä keväänä se viritettiin takapihalle ja herätti kovasti kiinnostusta takametsämme linnustossa. Tikka, närhet ja tintit ihmettelivät kukin vuorollaan uutta hökötystä. En tiedä, käytiinkö talosta kovaakin tarjouskauppaa, mutta tinttikiinnostuksesta huolimatta sisustushommiin on ruvennut kirjosieppopariskunta. Pojalla oli vaikeuksia oppia uusi laji: kinkasieppo, pirjosieppo ja lopulta ärrättä kingjosieppo.

Kun lähdin kiikuttamaan kameraa takaisin sisälle, hoksasin ikkunaheijastukseni hauskan väriseksi. Ihan kuin oisin jopa miettinyt, mitä laitan päälleni. Mutta hyh, en sentään. Ylipirteähkö tyyli syntyi about näin:

jotain jalkaan, on kylmä - ekat löytyvät sukkikset

pitäiskö ettiä joku hame tälle päivälle -ajatus jäi puolitiehen: alushameeseen.

hrrr, muka kylmä -lattiamyttynä löytyvä eilinen neule on sopivasti puolisuttuinen, jatkan suttaamista vielä yhden päivän.

kaamea kökkötukka -kukkapannalla kutrit kiikkiin

Valmis.

Pimukin mätsää.

Näyttää kesältä, tuntuu kesältä ja tuoksuukin. Ihanaa. Ihanaa, ihan törkeän ihanaa. 

Paitsi että nielua kutittaa viimekeväiseen tapaan. Hmph, en haluaisi tästä mitään tapaa, kun ei aiemminkaan oo ollut tapana...