12.2.2013

½ -synttärit

Puolivuotias

tykkää paukuttaa
tykkää mouruta
tykkää soseista
tykkää musiikista

kutiaa ja nauraa katketakseen
yrittää ryömiä
harjoittelee syöttötuolissa istumista
on hirmuisen pikkiriikkinen

vuoroin valvottaa
vuoroin nukkuu tosi hyvin
maha mietityttää toisinaan

isoveljen silmäterä
äidin ja isän tosirakas murunen
ylpeyden aihe

ihan valtavan kaunis.



En malttanut olla julkaisematta puolivuotiskuvia. Tässä tulee taas tämmöinen logiikan huipentuma: kompromissina puolikkaita kuvia. Meillä on ihan mieletön etuoikeus päästä sopuhintaisiin potretteihin aina halutessamme (no okei, laskua ei vielä toistaiseksi olla koskaan saatu, joten mistäs tiedän, onko se sitten sopuhintaista vai ei). Faarin kuvaamia kuvia siis tässä julkaisen. Toivottavasti ei tälläkään kertaa tule haastetta tästä luvattomasta käyttämisestä.

Jos oikein zoomaa, saattaa viimeisen kuvan varpaista pystyä tihrustamaan söpöläisen sydänvarpaat. Molempien jalkojen "etu- ja keskivarpaat" ovat ekaan niveleen asti yhdessä. Syndaktylia on virallinen nimi asialle. Varpaita ei tarvitse koskaan erottaa, jollei sitten tyttösen silmää häiritse. Oon ihan nolon ylpeä ominaisuudestansa, meidän mutanttikilpikonnastamme.



5 kommenttia:

  1. Hyvää puolivuotispäivää mokkelolle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, välitän terveiset. Luin tekstin uudestaan ja visuaalisen ilmeen perusteella unohduin luulemaan tuota runoksi. Ja kylläpä kuulosti typerältä. Se on LISTA. Niin sen kuuluisi kuulua. Väärä asettelu. Mutta en osaa asetella nyt paremmin. ;)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa puolikastasynttäriä! :)

    Mä oon ollu tänään ihan kaihomieli, kun vein jätkien pieneksi menneitä kuteita kirpparille. Tajusin, etten ees kunnolla enää muista millaisia ekat kuukaudet vauvan kanssa on tai vaikka millainen pienin herra oli puolivuotiaana. Ihan kumma olo. Meil ei oo vauvaa enää. Kummaa. Ihanaa vauva-aikaa teille, nauti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, mulla on melkein kaikki vaatteet vielä laatikoissa, ajatuksella että jos_joskus_vielä_tarvin. Paljon on esikoisenkin vaatteita jäänyt pienemmältä käyttämättä, joten ihan hyvin joutaisi pari pussillista kierrätykseen. Malttaisiko? Jaksaisiko?

      Mutta kiitos, onnitteluista ja muistutuksesta nauttia. :) Nyt on arjen pyörittäminen huomattavasti helpompaa, kuin muutama kuukausi sitten, kun vauva jo viihtyy lattialla ja veljenkin kanssa. :) Ihana vaihe, helppo nauttia. Tämäkin. :)

      Poista
    2. Mäkin oon jahkaillut tätä kirpparointia ja jahkailen edelleen, että missä menee se raja. Mitkä säästän muistona, mitkä mahdollista tulevaa käyttöä varten ja miten paljosta raaskin luopua... Ja on kyllä iso projekti. Eka pesin, henkaroin, lajittelin, hinnoittelin ja nyt sitten tarvii ravata kirpparilla täyttämässä/järjestelemässä pöytää. Vie kamalasti aikaa kaikilta muilta projekteilta... ;)

      Ja mukava kuulla, että menee jo mukavammin. Koko ajan se alkaa helpottaa, vaikka sitten tulee niitä huonompiakin vaiheita (hampaita, liikkumaanopetteluja, sairasteluja...). Nyt tosiaan tuntuu jo jokseenkin vaikealta muistaa vauva-ajanhaastavuuksia, kun elämä samanaikaisine ruokailuineen ja unirytmeineen sekä yhteisine leikkeineen on alkanut huomattavasti helpottamaan arkea.

      Poista