Loma-albumi Haapsalun reissusta

Matkan ensimmäinen etappi oli Porvoon Mökki. Lasten to do -listalla oli sata asiaa, mutten koskaan hoksaa kuvata mökillä muuta, kuin kahvipöytää.

Kahvipöydässä olikin Miukun synttärikakku (osa 2/3).

Seuraavana aamuna porhallettiin Helsinkiin ja laivalla Viroon. Seurana lauma sukulaisia, mm. kuvan serkku.

Kotona bongasin tällaisen kuvan muistikortilta! Apua! Ehkä varsinainen tilanne ei ollut niin vaarallinen, kuin miltä tässä näyttää... Mr Pii??

Tallinasta jatkettiin autoilla Haapsaluun ja ihanaan majapaikkaamme nimeltä Lahemaja. Voin suositella.

Aidattu piha ja merinäköala. Sopi meille mainiosti.

Piispanlinnan leikkipuisto oli hieno. Lapset tutustuivat linnaan tarkemminkin, itse sain skipata. En tiedä, mikä on museogeeni, mutta mussa sitä ei taida olla.

Ensimmäisenä iltana värikkäät pallopäät löysivät ruokapaikakseen tämän räikeän mestan.

Haapsalun rautatiemuseossa pidimme seuraavana reissupäivänä sadetta. Takapenkillä tappelevat ipanat kiristivät äidin hermot ääriasentoon ja vähän ylikin.

Mutta lapsen into höyryvetureihin ja rautatieasioihin on liikuttavaa seurattavaa.

Kuumeisena oikeaan synttäripäiväänsä herännyttä Miukua juhlittiin ohimennen kolmannella kakulla päiväkahvien lomassa.

Kun muut kiersivät nähtävyyksiä, minä kiersin pientä kauppakeskusta Miukun päiväunien ajan. Harmi, kun kamera oli mun mukana, eikä linnan museossa kiertäneen loppupperheen mukana. Vaikka olihan tämä kahvilakin kuvauksellinen... Nautin ihan hullun paljon näistä riippumattomuuden ja juttelemattomuuden hetkistä.

Ajattelin myös kuvata muutaman lokin, sillä seurueemme lintukuvaajaosastokin teki niin useampaankin otteeseen. Heidän otoksensa olivat toki hienompia (mm. täällä ja veikkaanpa, että jossain vaiheessa myös täällä).

Iltapäivällä kävimme uimarannalla. Ihana helle ja lämmin, matala meri. Hiekalla kokoontui reissupyyhkeiden sisarussarja. Kyseinen kuusikko on tavannut mun ompelupöydällä viimeksi 2½ vuotta sitten.)

Uskalsin huljutella potilastakin lämpimässä vedessä. Hän siis oli kuumeessa kolme päivää, mutta onneksi hänen ei paljon muuta tarvinnut, kuin istua vaunuissa. Panadoli tiputti kuumelukemia tehokkaasti. Kotona vasta alkoi yskä.

Lauantai-iltana juhlittiin ravintolassa Faarin kuuskymppisiä.Hirmuisen hieno paikka ja hyvä ruoka, mutta uskaltaisinko moittia palvelua vähän hitaaksi?

Ruokaa sulateltiin iltakävelyllä meren rannassa. Luulin olevani etelämpänä, kuin olinkaan.

Paluumatkalla istutin Miukun kynnykselle, kun oli niin somia kukkia. Miuku itse oli vähän tööt ja seis. Tosin oltiin me muutkin tuossa vaiheessa. Viimeisen illan perusfiilikset.

Tuliaissaippua rautatieaiheisella kuvalla. Tuli jo kassalla paniikki, että mitä jos se onkin huono tuliainen. "Haluan sen, mutten halua käyttää sitä!"

Viimeisenä yönä kuumeinen lapsi tuli aamuyöstä äidin ja isän väliin. Heilutti sieltä vimmatusti ja pitkään ovelle. En tietenkään uskaltanut kääntyä katsomaan, mutta luuletteko tekin, että siellä oli vanhan talon kummitus heiluttamassa takaisin?

Viimeisen tunnin Tallinnassa ennen laivan lähtöä olisi voinut käyttää muutenkin, kuin juoksemalla kiiressä vanhan kaupungin läpi ja takaisin kaukaiselle parkkipaikalle. Vai mitä? Mutta hyvä reissu oli.
Kiitos kaikille mukana olleille! <3