12.5.2016

Askelia



10,5-kuisen taidonnäyte. Olipa kerrankin videokamera oikealla hetkellä paikalla. Blurraus toki on ihan teitä varten vaan (hih), oikea kotivideo on ihan tarkka.



Ja äiti hihkuu juuri niin nolosti, kuin tällaiseen asiaan kuuluukin.



16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niinpä, jee!! Elämä on niin ihmeellistä. <3

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Tuo oli kyllä sujuvin yritys, oli tuuria, että sain videolle! :) Muuten pysytellään parissa askeleessa ja väliin hervotonta hihitystä ja loppuun syöksylasku kohteeseen. Saa olla aika tarkkana nappaamassa kiinni! :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin kyllä on! Jotenkin niin sykähdyttävää!

      Poista
  4. Yeah! Go Miuku! Ilonakin käveli 10,5 kk vanhana. (Mutta kamalaa kun en videon soimaan. Pitäis mennä katsomaan että näkeekö tietokoneesta... Varmaan vain iPad ongelma).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ilonakin on sitten ollut pieni kävelijä! Meillä isommat on alkaneet vasta vähän ennen 1-vuotissynttäreitä muistaakseni.

      Video ei mullakaan näy kännykällä. En oo perehtynyt, että oisko joku muu formaatti, jossa sen voisi tallentaa ja julkaista, että näkyisi puhelimellakin. Hmmm...

      Poista
    2. Ilona oli meillä nuorin. Felix just ennen 13kk, Tuomas just ennen 12kk, ja Walter oli 15kk (13.5kk lasketun ajan mukaan... Kuinka sen sanotaan suomeksi. Englanniksi sanotaan actual age ja corrected age kun puhutaan keskosesta).

      Poista
    3. No mutta aika pieninä kaikki on teilläkin lähteneet liikkeelle. En tiedä, kuinka suomeksi puhutaan keskosten iän laskemisesta, on itselle niin vieras asia. Mutta ihan ymmärrettävästi ainakin ilmaisit. :)

      Poista
  5. Oi! Miuku on muuten ihana lempinimi :)

    Kaislakerttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiva, että tykkäät! :) Mä oon ennenkin kutsunut vauvoja toisinaan miukuiksi, mutta tälle se jotenkin vakiintui heti käyttöön (tai lähinnä blogissa, mutta toisinaan livenäkin). Vauvana hän kuulosti kissanpennulta. <3

      Poista
  6. Oijoi, onnea askelista! Minäkään en niitä nyt padolta näe, mutta katson myöhemmin. Meidän Bonsku vastaa varovasti nostelee jalkoja tuesta kiinni pitäen. Mutta perässä tullaan ja sitten kun opitaan, tullaan lujaa. Eli ei vielä tarviikaan oppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se, vähän jännittää, että kuinka paljon tässä talossa on kohta vauhtia (ja vaarallisia tilanteita)... Tosin onneksi aika varovasti on harjoituksia jatkanut. Videolla näkyy edelleen voimassa oleva askellusennätys. Tosin siten on olemus muuttunut, että kun lasken lapsen maahan, se ei levitä enää jalkojaan istumisasentoon, vaan ottaa jalkapohjilla vastaan ja jää tyytyväisenä seisomaan. :) Kyllä se siitä, Bonsku, ensin varovasti harjoitellaan ja sitten ykskaks otetaan ja lähdetään matkaan! :)

      Poista
  7. Meillä A lähti kävelemään 10kk. Otti yhtenä päivänä useamman kerran X-määrän askeleita ja sitten tuumasi viikon, ja sen jälkeen nousi uudestaan pystyyn ja lähti kävelemään. Sen jälkeen ei olekaan vauhti hidastunut.. :D

    Sitten taas E:n mummo yllytti kävelemään 9kk ikäisenä... O_o

    Tuki sillälailla "hipsuttelemalla" olkapäästä, niin että typy luuli että siitä pidetään kiinni. Hipsutusta oikealle olkapäälle-> askel oikealla jne...muutama treeniaskel, ja sinne meni. Ensiaskeleet oli suoraan useamman metrin ja kaikki tuli videolle! :D :D (mutta aivan liian aikaisin lähti jos minulta kysytään, saisi ensin tulla edes vähän järkeä ja harkintaa pieneen päähän ennenkuin lähdetään liikkeelle).

    VastaaPoista
  8. Iik, miten pieninä ovat aloittaneet!! Tosin muistelisin sen olevan teillä geeneissäkin (V?). ;D Meillä on kaikki olleet aika arkoja, eli varovasti ovat testailleet, päivä päivältä varmemmin. Tämä pieninkin edelleen mieluummin konttii. Ja kävelytreenit naurattaa ja jännittää niin, että heittäytyy yleensä kahden askeleen jälkeen vastaanottajan syliin. ;D (etäisyydestä riippumatta..)

    VastaaPoista