5.8.2015

Äidinvaisto - askelen lääkärin edellä



Tuosta viimeksi mainitsemastani päivystysreissusta tuli postitse epikriisi:

"- - - Äidin mielestä ollut limaisempi, perheessä flunssaa. - - - Terveen oloinen tyttö - - - ei limarohinaa. Nenäkin auki. Korvat terveet. - - - Ääntelee terveen lapsen oloisesti - - - Ei sairauden merkkejä."

Seuraavana iltana limaisuus taas yltyi ja nousi kuume. Lähdin siis uudestaan päivystykseen. Toisessa korvassa selvä tulehdus ja toisessa alkava. Jäätiin yöksi, tutkittavaksi (ei ollut RS-virus!), seurattavaksi ja lääkittäväksi. Enpä ole ennen ollutkaan, eikä toivottavasti toistekaan tarvitse.

En tarkoita otsikolla ja koko asian mainitsemisella, ettäkö ensimmäinen lääkäri olisi ollut väärässä tai huolimaton (vaikka toki mua ärsytti, että arvelen sen pitäneen mua vain vauhkona), vaan sitä, että ihmeesti se äidinvaisto toimii. Näkee, että lapsi ei ole nyt oma itsensä, vaan kipeä. Jo ennen, kuin lääkärille asti on mitään merkkejä nähtävissä.

Mutta kyllä vain riipaisi sydäntä tuo korvatulehduksen toteaminen. Pakkoko näin pienenä on vielä aloittaa antibioottihommia...

Nyt vauva voi ihan hyvin, vaikka limainen on edelleenkin (muidenkin, kuin äidin mielestä, heh). Ollaan kotona ja lääkitään kipua supoilla ja tulehdusta antibiooteilla. Limaisuuteen auttaa Physiomer Baby. Nenäsuihke, joka sisältää vain "steriiliä ja isotonista merivettä". Mielestäni helpompi käyttää, kuin keittosuolatippoja ja vaikutustakin pidän parempana. Suosittelen! (Vauva ei ehkä itse suosittelisi. Kuten ei muitakaan lääkinnällisiä ja tutkimuksellisia toimenpiteitä. Tosin kiljuminen on nenäsuihkeen suhteen hetkellistä ja johtuu varmaankin hassusta tunteesta, säikähdyksestä ja pään paikallaan pitämisestä.)




(Ja siis oonhan mä nyt vähän sellainen vauhko, millaisena arvelin ekan lääkärin mua pitäneen. Nytkin pelkään, että saatiinko kuitenkin se RS-virus sieltä odotushuoneesta, jossa huolettoman epähygienisesti hengailtiin. Kuulin myöhemmin, että jollakin oli juuri todettu.)


8 kommenttia:

  1. Eilen just allergialääkäri (kokenut lastenlääkäri) sanoi, että kokeilkaa vaan jättää pois kaikkia niitä ruokia mitä itselle tulee mieleen, että aiheuttaisi vatsaoireita. Yleensä kuulemma äiti tietää parhaiten, ilman mitään altistuksia tai testejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä varmasti perää on. :) Joskin joskus olisi kiva, kun joku muu sanoisi, eikä tarvitsisi itse olla koko ajan niin herkillä ja kärryillä. Toivottavasti löydätte poikaselle sopivat ruoat!

      Meillä muuten keskimmäinen tiesi itse parhaiten: ollaan vältetty sillä pari vuotta banaania, joka teki iho- ja suolisto-oireita. Vähän on pikkumaistiaisilla välillä siedätetty. Kunnes sitten viikonloppuna pääsi salaa keittiöön puuhastelemaan ja toi pitkän hiljaisuuden jälkeen näytille kahdet banaaninkuoret. :D Oli ollut hyvää, eikä käynyt kuinkaan! :D

      Poista
  2. Mulla on aina suunnattomasti ärsyttänyt ylihysteeriseksi mammaksi leimaaminen. :D Mutta olisipa jääneet keskimmäisen risat leikkaamatta (ja sen myötä kuumeilu loppumatta) ja esikoisen korvatulehdukset hoitamatta, nuorimman astman helpottamisesta puhumattakaan, jos ei tämä ylihysteerinen mamma tietäisi, kun lapsi ei ole oma itsensä! Niin monesti on huomattu, ettei se lääkäri aina ole niin tarkka tutkimuksissaan kuin pitäisi, että aijon kaakattaa hanhiemon luonteellani jatkossakin. :P <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin olin kyllä vähäsen ylpeä itsestäni, kun uskalsin ekalle lääkärille kaakattaa aavistamuksistani vielä senkin jälkeen, kun se oli todennut, ettei lapsi ole limainen tai muutenkaan kipeä. (Viileä automatka ja hyvä asento kaukalossa varmaan auttoivat, btw?) Yleensä oon ollut semmoinen perääntyjä. Eli jos "viisaampi" sanoo jotain, niin uskon sen kyseenalaistamatta, vaikka oma tunne sanoisi mitä. Alan ehkä oppia hiljalleen, että vanhemmat on lastensa asiantuntijoita. :)

      Eli jatketaan vaan tällä hysteerisellä kaakatuslinjalla! ;D

      Poista
  3. Niin justiin, kyllä äidit tietää!:)
    Olin lueskellut sun blogia jo hetken, ennen kun tajusin, että mr.Piin siskohan on yksi mun rakkaista ystävistä!:D Pieni on maailma...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, miten hauskaa! :D Mäkin kyllä tunnistan kuulleeni susta juttuja, ja melkeinpä nähtiin viikonloppuna, jos oikein yhdistän! (Viestiteltiin siis kyseisen siskon kanssa reissuaikatauluistanne, jotka sitten ei sopineetkaan meidän aikataulujen kanssa yksiin.) Pieni maailma kyllä! :D

      Poista
  4. Juu, oikein yhdistetty! Hassua muuten, että kun oon kuullut susta ja teidän perheestä, ja nyt sitten lukenut näitä sun kirjoituksia, niin melkeen kuin tuntisin sut! :D Mähän olen myös ope (mulla on nyt kolmoset), ja blogisi perusteella ajattelen olevani aika samanlainen opena kuin säkin:) Siksi näitä sun juttuja on myöskin niin mukava lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä me törmätään vielä joskus livenäkin jossain, kuka tietää! :)

      Huvittavaa muuten, että oon kai niin taas irtaantunut työarjesta, että kuvittelin sulla olevan kolmoset, siis niin ku kolme lasta. xD Mutta tsemppiä töihin kolmosten kanssa, ne on yleensä just parhaan ikäisiä! ;)

      Poista