30.1.2015

Siivouskukkia...


ennen...


Pitkästä aikaa, ehkä ensikertaa tämän vuoden puolella, sain itseltäni luvan ostaa Siivouspäivän Kukkia. Energiataso on ollut koko viikon ihan uudenlaista, ja yllättäen kaaos alkoikin näyttää vain tavaroilta, jotka voi siirtää oikeille paikoilleen. Ja minäpä siirtelin. Kaksi iltaa. Väsy ei pistänyt peliä poikki, joskin mahassa kinnasi välillä sen verran, että piti istahtaa sitä nollailemaan. Mutta väsy ei vaivannut. VÄSY EI VAIVANNUT! Jipii!

No, järjestelin kaiken ja pyyhin pölyt, mutta imuroinnin jätin miehelle ja lähdin ostamaan niitä kukkia. Löysin superalesta lastenvaatteita, lakanat, tytölle kengät ja pari purnukkaa. Unohdin kukat. Höh. Fiilis siisteydestä ei saanut täyttymystään ja alkoi murjotuttaa. Kuinka voikaan ihminen olla lapsellinen...


...jälkeen

Lisäksi murjotuttaa se, ettei kukaan täällä oikein jakanut mun intressiä. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan. Ja sitten vielä närästääkin. On se hyvä huomata, että valittamisen aihetta löytyy aina, vaikka yksi syy poistuisikin. Hah...






4 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea, että väsymys on selätetty. Voin samaistua kuinka hienolta se tuntuu... Olin viime viikon aivan pois-itsestäni tulehduksen takia ja nyt olen saanut "terveyden" takaisin. Ihanaa. Ja silti juuri tiuskein pojille... Sitä se elämä on!
    Oli myös hienoa lukea haluamisiasi. Heh, meilläkin on mankelin, jonka halusin raskausaikana :D Tosin minun mielitekoni oli kuopuksen kohdalla silittäminen. Silitin kaikki lakanoita myöten :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, ihanaa, että sullakin siis elämä voittaa! :) Mulla kävi vähän hassusti tuon haluamislistan kanssa, pari toivetta jo yhtäkkiä toteutui tai on toteutumassa: nyt on nimittäin ilmaiseksi saatu mankeli kodinhoitohuoneessa ja puolitoista tuntia surruteltu lakanoita. ;) Eikä siis ollut edes lahja keneltäkään, joka tiesi mun täällä sitä huudelleen, vaan satuttiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. :)

      Poista
  2. No voihan. Minä niin tiedän tuon tunteen. Olisihan ne siivouskukat nostaneet arjen yläpuolelle. Joskus pienikin puute voi olla kaikki!
    Mutta huonompi olisi, jos nyt vielä keksisi toivoa, että mies ostaisi niitä kukkia toisena päivänä ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No melkein ehdin sitä jo toivoa. ;D Ja itse asiassa talon nuorempi mies lupasi mulle kukkia ostaakin. Mutta ihan itse sitten lopulta tänään ostin ruusun (purkissa kylläkin, leikot sopisivat siivouskukiksi muka jotenkin paremmin) keittiön pöydälle, nyt on täydellistä. Jos ei lasketa sitä, ettei siivot oo enää ihan niin siistit...

      Poista