11.2.2014

Ihana lekka





"Äitii, (yhy-yhy) mulla on ollu liiiiian kiva päivä. Niiiiin kiva päivä (yhy-yhy). Se uusi lekka on niin kiva... Minä haluan leikkiä sillä lekalla... Minä koko ajan mietin sitä. En minä saa antaa sitä kenellekään muulle. Jos minä leikkisin sillä salaa hoidossa? 
...Äitii, wyääää, wyääää, mua niin halmittaa! Mua halmittaa kun lekka ei ole mun vielessä! Wyäääää!!!"

Joo, en antanut ottaa uutta kirpparilöytöä unikaveriksi, ja asia nyyhkityttää nyt peiton alla. Lupasin, että voi ottaa sen huomenna hoitoon, jos antaa muidenkin leikkiä sillä. Siellä se nyt sängyssään puntaroi elämän(sä) suuri(mpi)a kysymyksiä: ottaako rekka hoitoon ja antaa muidenkin leikkiä (vaikea ajatus), vai jättääkö kotiin odottamaan koko päiväksi (vaikea ajatus). Yhyy, wyää, sydäntäsärkevää tuskaa, niin aitoa.

Minä sen sijaan mietin, että missä vaiheessa voi aatella rytmien tasaantuneen niin, että tiedän kuvioihin palanneiden päiväunien ja yöunille nukahtamisen vaikeuden välisen yhteyden. Eli kukkuuko se nyt uuden elämänvaiheen aiheuttaman jännityksen takia, vai pitääkö sitä kieltää nukahtamasta päiväunille kokonaan? Meinaa katketa pinna i-han to-taa-li-ses-ti, kun se kiekuu tuolla taas jo toista tuntia. Pimahduskynnystä laskee turhan tuore muistikuva eiliseltä: vastaava tilanne jatkui niin, että jo kerran nukahtanut pikkusisko havahtui lopulta tuntikaupalla jatkuneeseen metelöintiin ja kukkui sitten hän puolestaan yhteen asti. Erinäiset äänitehosteet ja vaatimukset herättelivät meitä vanhempia sitten pitkin yötä, kunnes lopulta seitsemältä noustiin valmiiksi vihaisina uuteen päivään. Hieno yö oli, kertakaikkiaan.


Sadannen peittelyn jälkeen:

"No niin, nuku nyt. Äiti rakastaa sua."
"Joo. Ja mä lakastan lekkaani."

... ... ... ... nukkuu.








7 kommenttia:

  1. Ihana poika. Ja on kyllä upea rekka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika söpöjä kyllä, poika ja rekka. ;)

      Poista
  2. Meillä oli koko sen vuoden, mitä tytöt oli kokopäivähoidossa ennen kun jäin äitiyslomalle isomman kanssa se ongelma, että se nukkui hoidossa päikkärit ja illalla sitten jaksoi kukkua vähintään yhteentoista. Aamulla oli tietysti vaikea saada hereille, ja totta kai oli taas päiväuniaikaan väsynyt, ja hoitotädit oli sitä mieltä, että selvästi tarvii päiväunet kun nukahtaa niin nopeasti. Inhottava kierre! Me oltiin miehen kanssa jo ihan puhki, kun ei oltais itsekään jaksettu valvoa niin myöhään, kun aamuherätys oli kuudelta (no, valvottiin vuoroiltoina) ja illalla ei sitten ollut yhtään omaa aikaa yhteisestä ajasta puhumattakaan. Esikoisella siis jo puolen tunnin päikkärit siirsi nukkumaankäymistä illalla pari tuntia.

    Mä odotan jo nyt kauhulla sitä aikaa, kun toisen kanssa on samat ongelmat edessä...

    VastaaPoista
  3. Meillä oli koko sen vuoden, mitä tytöt oli kokopäivähoidossa ennen kun jäin äitiyslomalle isomman kanssa se ongelma, että se nukkui hoidossa päikkärit ja illalla sitten jaksoi kukkua vähintään yhteentoista. Aamulla oli tietysti vaikea saada hereille, ja totta kai oli taas päiväuniaikaan väsynyt, ja hoitotädit oli sitä mieltä, että selvästi tarvii päiväunet kun nukahtaa niin nopeasti. Inhottava kierre! Me oltiin miehen kanssa jo ihan puhki, kun ei oltais itsekään jaksettu valvoa niin myöhään, kun aamuherätys oli kuudelta (no, valvottiin vuoroiltoina) ja illalla ei sitten ollut yhtään omaa aikaa yhteisestä ajasta puhumattakaan. Esikoisella siis jo puolen tunnin päikkärit siirsi nukkumaankäymistä illalla pari tuntia.

    Mä odotan jo nyt kauhulla sitä aikaa, kun toisen kanssa on samat ongelmat edessä...

    VastaaPoista
  4. Meillä oli koko sen vuoden, mitä tytöt oli kokopäivähoidossa ennen kun jäin äitiyslomalle isomman kanssa se ongelma, että se nukkui hoidossa päikkärit ja illalla sitten jaksoi kukkua vähintään yhteentoista. Aamulla oli tietysti vaikea saada hereille, ja totta kai oli taas päiväuniaikaan väsynyt, ja hoitotädit oli sitä mieltä, että selvästi tarvii päiväunet kun nukahtaa niin nopeasti. Inhottava kierre! Me oltiin miehen kanssa jo ihan puhki, kun ei oltais itsekään jaksettu valvoa niin myöhään, kun aamuherätys oli kuudelta (no, valvottiin vuoroiltoina) ja illalla ei sitten ollut yhtään omaa aikaa yhteisestä ajasta puhumattakaan. Esikoisella siis jo puolen tunnin päikkärit siirsi nukkumaankäymistä illalla pari tuntia.

    Mä odotan jo nyt kauhulla sitä aikaa, kun toisen kanssa on samat ongelmat edessä...

    VastaaPoista
  5. Meillä oli koko sen vuoden, mitä tytöt oli kokopäivähoidossa ennen kun jäin äitiyslomalle isomman kanssa se ongelma, että se nukkui hoidossa päikkärit ja illalla sitten jaksoi kukkua vähintään yhteentoista. Aamulla oli tietysti vaikea saada hereille, ja totta kai oli taas päiväuniaikaan väsynyt, ja hoitotädit oli sitä mieltä, että selvästi tarvii päiväunet kun nukahtaa niin nopeasti. Inhottava kierre! Me oltiin miehen kanssa jo ihan puhki, kun ei oltais itsekään jaksettu valvoa niin myöhään, kun aamuherätys oli kuudelta (no, valvottiin vuoroiltoina) ja illalla ei sitten ollut yhtään omaa aikaa yhteisestä ajasta puhumattakaan. Esikoisella siis jo puolen tunnin päikkärit siirsi nukkumaankäymistä illalla pari tuntia.

    Mä odotan jo nyt kauhulla sitä aikaa, kun toisen kanssa on samat ongelmat edessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk, eipä kuulosta mukavalta, eikä lupaavalta omalta kannaltani. Eilen kerkisin jo elätellä toiveita, kun poika nukahtikin välittömästi ja vaivattomasti. Mutta yöllä noussut kuume taisi selittää asiaa omalta osaltaan. Joskin mulla on pieni tuntu, että nukahtamisvaikeuksissa on osaksi semmoista päälle jäänyttä käytösmallia: tyyppi alkaa heti sänkyyn päästyään tuskastua, että ei (muka?) nukuta ja pitää käydä vessassa ja saada juotavaa. Ja salakuljettelee leluja peiton alle yms. keinoin pitää itseään virkeänä. Vielä siis toivon, että saataisiin tämä päiväuni-helppo ilta -yhtälö toimimaan...

      Ja toivottavasti te pääsette seuraavalla kerralla vähemmällä...!

      Poista