14.3.2013

Omasta mielestä hauskoja juttuja



Ihan alkuun, mun piti ottaa hieno kuva hyllynpäällysasetelmasta. No, kukat kupsahti ja vaahtokarkit katosivat hyvin hämärissä olosuhteissa. Joten ei nyt sitten tämän kummempaa jäänyt teille näytille. Siispä koitan tarjota  täällä jotain muuta viihdykettä.

Olen tässä viikon mittaan kirjoitellut ylös semmoisia pikkuhuvittavia höpötyksiä, joita Poika päästelee. Ihan vain, että voidaan sitten Miehen kanssa työpäivänsä päätteeksi yhdessä naureskella. En usko, että nämä teitä naurattavat välttämättä yhtä paljon, mutta kokoanpa kuitenkin tähän tämmöisen suppean katsauksen pienen ihmisen ilmaisuun.

Ensinnäkin hän on nyt siinä iässä, että imee kaiken ja muistaa kaiken - tosin joskus vähän väärin. Varsinkin, jollei ole ihan ymmärtänyt, mistä on kyse. Esimerkiksi näin:

Sano se äänenkielellä = lue ääneen

Onpas mokea! = kenties jokin makean ja komean välimuoto?

Laitoin nää puhtaat kengät = isä pyysi laittamaan juhliin lähtiessä ne siistimmät kengät

konttoriauto = lava-autoa kutsui täksi, en päässyt etymologiasta selville

tililintu = talitintti

pikkulaanen = pieni


Ja sitten hän höpöttelee näitä päättömyyksiä:
  
Onpa mukavaa! Onpa kaunis aurinkoinen päivä. Minä sain henkeni.

Mitä luulet, tuleeko kesä? Pikku hiljaa. Pikku hiljaa M------ [=siskon nimi] nousee, voi käyttää hameita. Juhlissa.

Telkkarimainoksista Zalandon kiljumismainos, nollasatasatalaulu ja hojohojoisopomo ovat kestosuosikkeja. Nyt se "koristeelliset kakut" tai vastaava, jossa siis mainostetaan kakkukoristeiden tekemistä, on jostain syystä vaikuttanut Poikaan syvästi. Katselee mainoksen haltioituneena ja toteaa aina loppuun, (vaikka siis te kaikkihan tiedätte, ettei mulle riittänyt luomisvaiheessa sen kummemmin jauho- kuin viherpeukaloakaan)

Hommataan äiti sulle tommonen! Minä voin huomauttaa isälle kaupassa.
 
Säästän oman suosikkini viimeiseksi. Mr Pii oli vessassa ja kuten kaikki pikkulapsekkaat tietävät, ei vessassa saa olla yksin, jos unohtaa lukita oven. Ja joskus sinne mieluummin ottaa sen seuralaisen, kuin kuuntelee ulvontaa ja pauketta oven takaa. No, olivat siis vessassa, isä "pienemmällä asialla" kun sieltä kuului lorottelun lisäksi näin:

Oho Iskä, onpa hienoa pieremistä! 


9 kommenttia:

  1. Minä ainakin hörötin täällä ihan ääneen! Ja huomasin kyllä kesällä, että poitsu kuulee ja muistaa kaiken. Hauska jäppinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, toisinaan se on hauskaa ja toisinaan vähän huolettaa, että mitä kaikkea se oikein poimii ja jää miettimään... Mutta viihdyttävä se on. :)

      Poista
  2. Hauska poika jälleen kerran. Ja kattoin että onpas komia kuivakukkakimppu. Se yks joululahja on viäki toteutamatta. ?

    VastaaPoista
  3. Hauskoja oivalluksia pikkumieheltä!
    Ja eikös noiden kukkien kuulu olla tuon näköisiä? Kun meilläkin...

    VastaaPoista
  4. Ai niin, tarinan Iskä pyysi korostamaan (ja itsekin kyllä ajattelin, etten ehkä alleviivannut tätä tarpeeksi), että vessassa siis EI tapahtunut sanan oikeimmassa merkityksessä pieremistä, vaan ihan vaan lorottelua. ;D

    VastaaPoista
  5. Kirjoitus kirvoitti eilen ulvovan naurun joka antoi kovasti voimaa loppuillan taistoihin. Kiitos!
    -R

    VastaaPoista