26.4.2016

Ilman apupyöriä!!



Kolme vee ja kahdeksan kuukautta. Ja hän ajaa ilman apupyöriä!
Mahtavaa, Pikkiriikkinen!



Te, jotka pohditte ensipyörän ja potkupyörän välillä, olette varmasti kuulleet sanottavan, että potkupyörä nopeuttaa pyöräilyn ja tasapainon oppimista. En tiedä, mitkä ovat oikeat tulokset apupyörillä opetelleiden ja potkutellen opetelleiden välillä (jos nyt väitettäisiin, että ilman apupyöriä pyöräily olisi taito, joka edes pitäisi oppia kovin aikaisin), mutta meillä on riittänyt ihan hyvin pelkkä pyörä. Ja sanoisinko, että aika pieninä ovat oppineet apupyörittä ajamaan, vai mitä? Kolmevuotiskesinä ovat treenanneet polkemista, ja siinä on kyllä ollut opeteltavaa enemmän, kuin tasapainoilussa sitten seuraavana vuonna. Toki potkupyöräkin on varmasti hauska vekotin, sen uskon. Ja jos harrastusvälinebudjetti on suuri, niin totta kai molemmat voi hankkia. Mutta pihin perheen ratkaisu on ehdottomasti pelkkä pikkupyörä apupyörillä. (Ja ostopaikkana tietenkin tori.fi)

Ja vielä vinkkinä ensimetreihin apupyörittä: tarakasta kiinni pitäminen on karmeaa aikuisen selälle. Meillä on molempien kanssa löytynyt balanssi siten, että oon ottanut haalarin niskasta tiukan otteen ja juossut pyörän vierellä. Lapsen saa napattua ilmaan, jos pyörä alla kaatuu. Ja toisaalta siinä saa tosi hyvän tuntuman sen suhteen, tarvitseeko lapsi vielä apua ja tukea, vai osaako itse. Ja sitten kun osaa, voikin höllentää otetta. Pikkiriikkisestä päästin irti, kun olin ensin pari kertaa pyytänyt lupaa irrottaa (en saanut). Lopulta ilmoitin, että nyt kyllä irrotan (en siis ihan salaa päästänyt) ja sinne porhalsi neiti yksin menemään. Kääntyi itsekin ihmeissään hihittämään, kun lopulta pääsi pihaan paljon ennen mua. Ja tämä siis tapahtui, kun hän toista kertaa elämässään nousi apupyörättömän selkään.

Esikoisemmehan oppi taidon juuri saman ikäisenä, kuin siskonsa nyt. Miten muiden perheissä on pyöräilyhommia opeteltu?


10 kommenttia:

  1. Oi kuinka taitava. :)
    Meillä on nyt Ainolla potkuttelupyörä ja menee sillä aivan hurjaa vauhtia. :) Muut ovat opetelleen sitten ihan normaalilla pyörällä. Sen olen huomannut, että Aino on heti suorassa, kun nuo kolme muuta ovat ns nojenneet apupyöriin ja olleet vinossa, joka on taas hankaloittanut tasapainon löytymistä. Mutta hyvin ovat oppineet kaikki ajamaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä tasapainon kannalta taatusti hyvää harjoitusta! Ja näinhän se on, että kyllä suurin osa sen taidon oppii, välineistä riippumatta. Ennemmin tai myöhemmin. :)

      Poista
  2. Hyvä vinkki! Ilona oli 6.5 kun oppii ilman apupyöriä menemään. Olis voinu olla 5.5, mutta sillä katkes käsi kun putos pyörästä, niin se jäi siihen siinä kesänä. Toivottavasti Felix oppii tänä kesänä. Perjantaina hän täyttää 6. Niin, aika paljon vanhempia kun sun lapset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi no tuo on varmasti ollut Ilonalle vähän kurja takaisku opettelun kannalta, fyysisesti ja henkisesti. Mä oon ite ollut ehkä 6 v, ku oon lopulta oppinut ajamaan ilman apupyöriä. Pikkusisko tais oppia ennen mua. ;) Siksi olinkin yllättynyt, että omat oppi näin aikaisin! Varsinkin esikoinen, joka on monessa jutussa samalla lailla arka, kuin oon ite ollut. Mutta kukin aikanaan. :)

      Poista
    2. Jep, ei me mitään kiirettä oo pitäny pyörän ajon kans. Kyllä se siitä tulee. Ajattelin just että Walterille vois olla potkupyörä hyvä vaihtoehto kun se on niin lyhyt. Sillä on sellainen kolmipyörä, mutta ei sen jalat uletu polustimeen.

      Poista
    3. Joo siinäkin mielessä ne on varmasti käteviä, sopii pienikokoisemmillekin. :) Ja niinpä, kyllä ne oppii, kun aika on kypsä. :) Ja aina voi testata, ja sitten laittaa apupyörät takaisin, jos ei onnistu ja innosta. :)

      Poista
  3. Taitava pikku pyöräilijä!

    Meillä mentiin potkupyörän kautta (ei kallis, 40 euroa Saksasta tilaten ja eiköhän siitä parikymppiä saa kun myy pois). Kaksivuotiaana otettiin käyttöön ja sillä oppi tosi nopeasti kulkemaan (aikuisen) kävelyvauhtia ja sit tietysti kruisailemaan hurjaa kyytiä. Käytettiin potkupyörää lähes läpi vuoden 2v-3v9kk (koska Hkin talvet ovat niin lyhyitä), superkätevää kun lapsi kulkee niin hyvin (ja plussaa että oppii liikenteessä kulkemista, kun sekin on vähän pakko oppia Hkissä). Mentiin kodin lähiseutujen matkat (esim. päiväkotiin) niin että aikuinen pyörällä ja lapsi potkupyörällä (ja pidemmat matkat lapsi sit aikuisen pyörän kyydissä). Viime kesänä oli kokeilussa 12" pyörä (ilman apurattaita) mutta lapsella ei ollut mitään kiinnostusta polkemiseen kun pyörä oli raskas ja kömpelö potkupyörän jälkeen. Tänä keväänä sai etukäteissynttärilahjaksi kevyen 16" pyörän ja kolmannella kokeilukerralla oppi polkemaan itsekseen (ikää 3v 11kk). Eli eipä eroa isosti teidän versiosta (eli tasapaino vs polkeminen, ei liene väliä kumman oppii ensin). Se hyvä puoli mitä keksin tässä potkupyöräversiossa on että potkupyörät on kevyempiä ja sellaista kantaa kepoisasti jos lapsen tahti hyytyy, pieni polkupyörä on ärsyttävä raahattava/työnnettävä/vedettävä :)

    Tuo on muuten niin totta että kannattaa pitää lapsen niskasta kiinni kun tasapainoa etsitään, ei mene selkä rikki ja tukemisen määrää on helppo säätää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyviä pointteja! Mm. tuo, että pyörä/potkupyörä saattaa joissain perheissä olla oikeasti väline, jolla kuljetaan paikasta toiseen! Meillä kun on pyöräilty vain kotipihassa ja alueen parkkiksella. Ja TODELLAKIN on ihan syvältä joutua kantamaan apupyörällistä pikkupyörää, jos polkija väsähtää! Mutta lopputulos taitaisi tässäkin keskustelussa lopulta olla "molempi parempi". :)

      Poista
  4. Hienosti ja ajoissa kyllä oppi pikkiriikkinen!

    Meillä ei olisi pärjätty ilman potkupyörää. Autoton äiti "kärräsi" sillä esikoisen pitemmätkin matkat kun pyöräkärry jäi pieneksi ja kuopus valtasi istuimen. Polkupyörä tuntui lapselle vielä tuolloin (3v) kankealta. Kun siirryttiin pyörään oli apupyörät ehkä 2kk tarpeelliset jonka jälkeen ne poistettiin koska pelkästään harrasivat (lapsi 4v 3kk). Meillä pyörät (minkämallinen tahansa) on ollu aina ensisijaisesti pitemmän matkan siirtymisväline. Se on onnistunu jo verrattain pienen kans kun väline on ollu kevyt.
    -r

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää olikin hyvä pointti, niin kuin tuolla ylempänäkin totesin. Että siis se pyörä/potkupyörä voi tosiaan olla kulkupeli! :D Heh, meillä ei oo juurikaan siirrytty paikasta toiseen pyörillä, paitsi nyt isomman kanssa. Silloin tuo potkupyörä varmasti on paikallaan ja hyödyllinen. :) Silloin, kun molemmat oli pieniä, meillä oli se laatikkopyörä, se oli kyllä hauska. Mutta raskas. ;) Joissain blogeissa on kehuttu myös potkulautoja hyviksi kaupunkikulkuvälineiksi! :)

      Poista