3.9.2015

Fanfaari ja opetus






Meinasin kirjoittaa siitä, mistä kaikkien kuuluu nyt puhua, mutten kirjoitakaan. Musta ei ole kumpaankaan ääripäähän seisomaan, mutta ihminen on aina ihminen, ja jos se tarvitsee apua, sitä pitää auttaa. Piste. (Tai pilkku... Vai sittenkin huutomerkki tai kysymysmerkki? No, piste on hyvä, kuitenkin.)

Mutta ettei toistaiseksi tästä enempää täällä. Siispä sen sijaan fanfaari tyttäreltä, joka päiväkodista tultuaan kaivoi trumpetin esiin ja töräytti parit mureat RRRRRÖÖÖÖÖÖt. Tämän lisäksi hän harrastaa tuliaiskivien tuomista mulle ja vauvalle.







Ja ai niin. Lupasin mr Piille, että kirjoitan siitä kyllä rangaistus- ja opetusmielessä blogiin. Se jo ehti muistuttaa, etten kirjoittanutkaan, joten täytyypä. Jäi nimittäin kiinni (kuulemma pitkäaikaisesta) pyykinpesutottumuksistaan: PESEE PYYKIT KIPPAAMALLA LASTEN ITSE TÄYTTÄMÄN PYYKKIKORIN KONEESEEN SELLAISENAAN. Käymättä läpi ja kääntelemättä. Siis ääk. Oonkin ihmetellyt, miten sen kohdalle on sattunut kolme kertaa vaippa pesukoneessa -tilanne tai kiviä sukissa pesun jälkeen -juttu. Mr Pii: ei. enää. ikinä. niin. Löytyihän se jokin vika sentään sinustakin, niin.



8 kommenttia:

  1. Blogi - aikuisten wilma ;)
    Ja ihanko oikeasti sai äänen trumpetista hän?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo, Wilma! :D Ja kyllä hän sieltä töräyksiä saa, eli oikeansuuntainen ansatsi. ;)

      Poista
  2. Voi ihana pikkiriikkinen <3 Toki mulla on edelleen hieman ristiriitaiset fiilikset trumpeteista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Voin kuvitella! Mussakin se herättää jo aika ristiriitaisia tuntemuksia toisinaan. ;D

      Poista
  3. Onneksi MrPiikin on ihminen. Olen jo vähän epäillyt, että hänessä on jotain yli-inhimillistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niinpä, tavallaan mäkin olin salaa tyytyväinen! xD

      Poista
  4. Jos ymmärrän oikeen mistä pitäis nyt puhua, niin olen just samaa mieltä, että ihmisä pitää auttaa. Me ollaan kaikki ihmisiä, kaikki luotu Jumalan kuvassa, vai kuinka se sanotaan, ja Hän vaati että me huolehdimme köyhistä ja orvoista ja leskeistä ja niistä jolla ei oo kotia, ilman vaatimista että niillä olis sama usko tai ihon väri tai että ne syöö samoja ruokia, tai whatever. (Puhunkaan mä yhtään nyt samasta jutusta kun sinä, haha). Puhuin miehen kans tänään siitä mitä on tapahtumassa Syriassa, ja siitä kuinka monet on hukkunu merellä, ja kuinka ei ne nyt löydä siaa mistään. Puhuin niistä pikku pojista jotka hukkui ja niistä hirmuisista kommentista mitä luin yhden artikkelin jälkeen, että kuinka Kanadan ei tarvi auttaa ketään, niitten pitäis auttaa omia ensin; kuinka ne on vain koiria ja roskaa... Se oli niin kurjaa. En meinannu, mutta tuli voileipien tekemisen keskellä tosi itku. Anteeksi nyt tästä pitkästä kommentista, varsinkin jos ei tämä ollu ollenkaan siitä mistä sä puhuit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin joo juuri tätä. Ja samoilla linjoilla oon sun kanssa. Vaikka tiedostan, että asiaan liittyy ongelmia ja munkin mieleen hiipii niitä uhkakuvia, joita SAATTAA seurata meidänkin kaupunkiin suunnitellun vastaanottokeskuksen perustamisesta. Mutta kyllä pitää auttaa. Sekä omia, että toisia. Ja sitä paitsi just tämä meidän hyväosaisten vihamielisyys niihin ongelmiin ajaa, jos jokin... :/

      Poista