18.4.2015

Siirtymälamaantuminen



Ai niin. Mullahan tapaa aina tulla siirtymävaihemasis. Aina kesäloman alkaessa ja kesäloman loppuessa, samoin syys- ja hiihtolomien suhteen. Ja oikeastaan pienemmässä mittakaavassa viikonloppuisinkin.



Ehkä se fyysisen väsyn päälle äkkiä iskenyt henkinen herpaantuminen onkin sitä nyt. Sitä siirtymävaiheeseen liittyvää. Että vähän tuntuu tukalalta ja kiukkuiselta ja lamaantuneelta. Sitä se on. Huh. Huomenna taas paremmin. Viimeistään tiistaina?

Vaikka oikeasti päivä oli varsin hyvä: vointi on ollut kahta edellistä päivää huomattavasti parempi ja vietettiin mukava ilta ravintolassa ystäväperheen kanssa. Kotiin tullessa uuvahdus vaan valtasi ja lasten ylivirittyneet energiatasot ei menneet yksiin omien nollalukemien ja levon tarpeen kanssa.

Huomenna avaan äsken postista haetun äitiyspakkauksen, mietin työjuttuja luovutuskuntoon ja aion olla rennompi. Oli sitten väsy tai ei. En pety itseeni, enkä varsinkaan muihin.



4 kommenttia:

  1. Tsemppiä! <3 Se voi olla myös kevättä? Ota rennosti, etene hitaasti ja ole itsellesi lempeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän ottaa rennosti, kiitos. :) Kirjoittelen to do -listaa, jossa lukee Netflixin sarjoja ja neuleideoita. ;) Tosin vielä lukee muutama työhommakin tietenkin...

      Poista
  2. Ihanan inhimillinen postaus. Joskus on lupakin vähän kiukutella, ihmisiähän me ollaan kaikki. :) Mullakin vähän stressaa tuleva kesäloma, kyllä se muuttaa rutiineita kun kouluikäiset onkin yhtäkkiä taas kotona koko päivän.

    Tsemppiä, ihana kumpu! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutos on aina vähän hermostuttavaa. Tai siis ainakin tällaiselle tunnepuolen kontrollifriikille, kuin minä. ;D Mutta kiitos tsempeistä.

      Hassua, alkoi yhtäkkiä hymyillyttää, ja samalla aurinko loikkasi selän takaa ikkunasta sisään. :)

      Poista