1.4.2015

Kontiainen





"4.10.2014

Näin viime yönä unta. Vanhan kouluni käytävällä, lattianrajassa tutkailin pelkoani, kammottavaa hämähäkkiä. Tai en tiedä, kiinnittikö huomioni ensin se hämähäkki, vai siinä ympärillä hiljaa hyörivä otus, joku verkkaisesti hiippuva hiirulainen. Mutta siihen pelkooni huomio tarttui kuitenkin vahvemmin. Sitten se pieni hiirulaisotus kömpi raukeasti, mutta varmasti hämähäkinverkkoon, popsi suuhunsa sen hämiksen. Mua vähän puistatti, muttei paljoa, sillä keskittymiskykyni meni nyt siihen, että rakastuin oitispäätä otukseen. Mietin, voiko sitä ottaa käteen, vai saako siitä pöpöjä. Otin kuitenkin. Se oli niin ihana. Ei semmoinen pieni rimpuileva hiirirääpäle, vaan pullea, pehmeä ja rento söpö pötikkä. Joka selvästi hymyili koko ajan, sekä suullaan, että pikkuruisilla silmillään. Yhdessä tutkin sukulaisjoukkoni kanssa, onko se hiiri, myyrä vai pienenpieni koala. Ehkä jonkinsortin kontiainen kuitenkin, niin yhdessä todettiin. Näytti  niin onnelliselta. Olin itsekin."
 


Teksti on kirjoitettu (ja kuva piirretty) viikko tai pari ennen raskaustestin tekemistä. Mutta tuosta unesta herättyäni tiesin, että kaikesta epätodennäköisyydestään huolimatta Se Kontiainen on nyt mun mahassani. Ja tuosta vain Se Kontiainen söi ne aikaisemmat kolmanteen lapseen liittyneet pelot. Eivätkä ne ole huolettomia vilauksia enempää palanneet tässä puolen vuoden matkan aikan mieleen, ainakaan vielä. Mieli on omituinen asia. Voimakas, pystyvä ja yllättävä.









9 kommenttia:

  1. Mieli toimii kummallisesti! Minä murehdin kaikkea lapsen saamiseen liittyvää mahdotonta ja mahdollista ENNEN kuin tulin raskaaksi. Alkushokin jälkeen (lähes) kaikki ne murheet pyyhkiytyivät pois ja olen odottanut tätä ensimmäistä tulokasta harvinaisen levollisin mielin.

    Hih, suloinen uni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli kyllä sama juttu myös ekaa vauvasuunnitelmaa pohtiessa. Mutta jotenkin mieli rauhoittui sitten, kun "matka alkoi", tai ainakin, kun pääsi kunnolla vauhtiin. ;) Vähän niin kuin tälläkin kertaa. Toisen kerran fiiliksiä en jostain syystä muista yhtä tarkkaan. Voi olla, että silloin ei ollut aikaa miettiä, ja shokki iski vähän jälkikäteen...?

      Poista
  2. Ai että mä tykkään tällasista postauksista, näissä on jotain vangitsevaa ja taianomaista, upeaa analysointia hienoa tunnelmaa rikkomatta.
    Ja osaat piirtää älyttömän hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiva jos tunnelma välittyi, kun itsellekin tuosta unesta tuli just sellainen olo. :) Ja kiitos kehuista, vaikka surenkin piirtelyharrastuksen unohtumista ja taidon ruosteisuutta. Toisaalta silloin, kun tekee vauhdilla, pystyy toisella lailla hahmottamaan tekniikan sijaan ilmaisua, joten ehkä tästä kiirepiirtämisen ajanjaksostakin on jotain hyötyä harrastuksen ylläpitämisen kannalta? ;)

      Poista
  3. Tulin lukemaan tämän vielä toiseen kertaan, kun tämä on niin hieno! Hyvän mielen kertomus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että vangitsi sen verran. Kuten ylläkin sanoin, tuolla unella on ollut muhun vähän samanlainen vaikutus, kuin näköjään teihinkin. Siihen on ollut kiva palata. :)

      Poista
  4. Munkin mielestä tämä oli kiva postaus: hieno piirros, jännä uni ja tuo unen tulkinta. ^_^

    VastaaPoista
  5. Ps. Koitan saada tänään vastattua sun haasteeseen :) (Siellä se luonnoksissa etenee pikku hiljaa :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ja kävinkin päivällä oikein ajan kanssa lukemassa tekstisi, oli kiinnostavaa asiaa! :) En vain saanut kommentoitua, kun en kännykällä jaksa säheltää. :)

      Poista