11.2.2018

Talvilomailua






Kun ajeltiin tänään laskettelupäivän jälkeen kotiin, aloin miettiä blogiin fiiliksiä kokoavaa hiihtolomapostausta kaikkine puuhineen. Mökkeilyä sisältäen pilkkimistä, saunaa, pelailua, herkkuja ja ulkoilua ja avantouintitapahtuman seuraamista. Mökkeilyn lisäksi vietettiin myös päivä laskettelurinteessä.

Mutta sitten hoksasin, etteihän tämä edes vielä ollut hiihtoloma, vaan optimaalisesti hyödynnetty, touhukas, tavallisen mittainen viikonloppu! Aika kiva juttu!

Tänään oltiin siis laskettelemassa. Keskimmäistäkin uskallettiin päästää jo vähän valjaitta mäkeen. Tuli aikaisempaa paljon hillitymmin ja hallitummin alas. Isoin on kasvanut ihailtavan näppäräksi ja luotettavaksi laskijaksi, joka ei tarvitse juuri ollenkaan apukäsiä enää. Pienimmälle pyritään tuottamaan kivoja suksikokemuksia ihan pienin mäkimaistiaisin. Hienosti pysyi asento kohdillaan, kädet polvissa ja hymy huulilla.

Itse en uskaltanut rinteeseen. Olo on liian kömpelö ja hallitsematon. Silloin ei tee mieli lähteä laskiaissunnuntain ruuhkarinteisiin sekoilemaan. Varsinkaan tällä rangalla, jonka kääntäminen on edelleen kankeaa ja hidasta. Mutta luulen, että jonain päivänä taas koitan. Nyt ylitin itseni niinkin hurjasti, kuin uskaltamalla Miukun kanssa pulkkamäkeen.

Kuvien sijaan rinteestä tuli lähinnä videota. Siispä vain muutama mökkiotos tähän kuvitukseksi, vaikka tietenkin juuri ne naamattomimmat ja eniten tärähtäneet. Silti ne välittävät tunnelmaa paremmin, kuin puuroaivoista ammennetut lauselmat. (Haaveilen ajasta, kun ajatus leikkaa taas kuin partaveitsi. Luvatkaa mulle, että se vielä tulee.)












6 kommenttia:

  1. Mekin mökkeiltiin!
    Isän ja äitin kanssa pakattiin kaffit matkaan ja huristeltiin mökille. Ensitöiksi kairattiin avanto, josta saatiin löylyvetet, kolattiin pihaa ja nautittiin takasta ja toisistamme.
    Jestas, kun tuli tarpeeseen! Mökillä ei pelitä känny, eikä tarvi ressata mitään! Nautin saunomisesta, kun saunan ovesta hohtaa hanki ja saa heittää tosi kuumat löylyt!!!

    Sitten viritellään "hyviä, mutta mahdollisimman helposti rakennettuja takassa paistettavia herkkuja". Join glögiäkin!! Se on niin parasta!!

    Ja kun asuukin mökissä, niin tätä tuvan lämmittämisen riemua riittää!! Mulla on parasta aikaa puuhellassa tuli ja alan värkkäillä siinä samalla vispipuurot huomiseksi.
    Vispipuuroa ja vanillasoosia, mmmmmmmm!! :D

    Terveisin jumiaivo-akka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä jotenkin palaa perusasioiden äärelle, kun saunaillan takia pitää raivata polku jäälle, sahata avanto pesuvesille ja kantaa puita ja vettä niska vääränä. Tosin mies ja poika hoitivat nämä hommat, haha! Mutta oli siinä itselläkin kikkailtavaa, kun joku kakkaa housuihin (tai no vaippaan sentään) tai oksentaa lattialle. :D Mutta yhden yön verran oli kivaa. ;)

      Poista
  2. Tuollaiset viikon mittaisilta tuntuvat viikonloput on parhaita! Niitä aina välillä osuu kohdalle ja ovat usein hyvin virkistäviä. Ja ihanat lumiset maisemat! Onneksi meilläkin on täällä lunta, niin ei tarvitse kadehtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niinpä! Meilläkin oli perjantai lyhyt työpäivä ja onnistuttiin ottamaan kaikki ilo irti viikonlopusta ja tällä kertaa myös talvesta! :)

      Poista
  3. :D me ukkelin kanssa ollaan kotonakin ns. perusasioiden äärellä joka päivä, niin siksi me ei omaa mökkiä tarvita enää erikseen.

    Onneksi nyt pihan perällä ei tarvitse pakolla käydä näin talvella (vaikka siis viime kesänä ihan ekosyistä rakennettiin komposti ja puucee) ja vesi tulee hanasta lorottamalla. Olis meillä kaivokin pihalla, mutta se on jo turhan extremeä keitellä sammakoiden uimavetestä ruokaa. Plus että se on ruosteista.

    Mutta lämmityksen suhteen ollaan menty perinteisellä menetelmällä, kuorimuurilla, puuhellalla ja puusaunalla jo 9 vuotta. Joskus on tuvassa kuuma, joskus taas mukavan raikasta. Mutta onneksi on akka, joka tykkää värkkäillä villasukkia ja hartiahuiveja. Pääasiassa meillä kyllä on ns. pikkarikeli talvellakin. Joskus naurattaa, kun ihmiset tulee meille ja varautuu "kylmään, puulämmitteiseen taloon". Ja niillä on kersoille puettuna kokovillahaalarit ja villasukat ja kaulurit ja pian ne mukelot on vaippasillaan, kun ei varattu mukaan oikein kevyempää vaihtovaatetta.
    Anoppi varsinkin kuvittelee, että me palellaan kaiken aikaa. Meille tullessaan varautuu ydintalveen kesälläkin...
    Sitten jopa HÄN joutui myöntämään, että oli joutunut heittämään peiton pois yöllä, kun oli pukenut niin lämpimästi peiton alle mennessään. :D Hänellä on kotonaan 25 astetta kuuma.

    Ja miksi pitää nähdä vaivaa, vaikka sähköpatteritkin olis olemassa? Koska sähkölasku on se, mistä voin säästää. Tuhat euroa vuodessa, vähintään.
    Samaten vesilasku. Ja vaikken puuta polttamalla tee ekotekoa, niin kompostoimalla ja puita istuttamalla yritän edes jotakin, samoin haluan välttää juomavedellä pytyn huuhtomista.
    Ja muillakin valinnoilla.

    Veden kulutuksessa ollaan saatu ihan konkreettista näkyvää aikaan. Viime vuonna meidän veden kulutus putos 1/4osaa edellisestä vuodesta. Vaikka meillä pestään pyykkiä tosi paljon sekä tiskikone hurraa vähän väliä.

    Niin joo... mä näin taas unen. Herätessäni ajattelin, että tää pitää muistaa, mutta jotkut kohdat on jo hämärtyny muutamassa tunnissa blurriksi.
    Mutta unessa kannoin koko ajan käsissäni kahta pikkuisen pikkuista, vastasyntynyttä kissanpoikaa ja yritin suojella niitä kylmettymiseltä ja yksin jäämiseltä. Olin isossa, matalakattoisessa huoneessa, jossa oli valkoiset seinät ja valkoisia huonekaluja ja tosi avaraa. Mua tultiin hakemaan johonkin jotakin varten ja muistan vaan sanoneeni, etten pysty nyt lähteä mihinkään, koska mulla on nää kissanpojat. Ja olin niistä todella huolissani. Tai enemmänkin huolissani siitä, että mun olis pitäny pitää niistä huolta, eikä haihatella mihinkään menoihin.
    Niin joo ja autollakin ajettiin ja istuttiin puutarhatuoleilla (ällömuovisilla) latoseuroissa siellä heinävintillä sen heinienpudotusluukun reunalla. Mutta se ei ollu ollenkaa pelottavaa. Ja karkasin sieltä juomaan viskiä kahden ystäväni kanssa. :D

    Sellaisin sekopääunin tälläkertaa! :)

    -akka-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, hmm, tuo uni. 😊 En oikein saa otetta mistään isosta, selkeästä kokonaisuudesta, mutta löydän merkityksellisinä elementteinä jotain sellaista, kuin puhtaus, viattomuus, uusi alku. Jotain sinussa, sisimmässä tapahtuvaa muutosta. Jotenkin näen kissanpentujen symboliikan paremminkin vauvojen symboliikkaa vastaavana, kuin kissojen. Ja silloin ne kuvastaisivat samaa, kuin valkoinen väri: viattomuutta, puhtautta, uutta alkua. Valkoinen huone antaa mulle sellaisen tunteen, että oot siihen muutokseen ja uuteen alkuun valmis ja noista ristiriitaisista huolehtimiseen liittyvistä tunteista huolimatta (jota myös 2, kissojen määrä, edustaa, ja ehkäpä unen loppuosan erilaisuus myös edustaisi tätä ajatusta) se muutos on luonteva ja sulle sopiva. Suloinen, rauhoittavan kuuloinen uni. 😊

      Poista