20.2.2017

Ikkä, pappa ja koRRRRu....



Eilen kuului sängystä iltasadun jälkeen kaksi kopsahdusta. Lattiaan lensi tutti ja nukke. Perään kuului kerrassaan yllättävä huuto: "ÄÄÄÄIIIITTTTIIII, ÄÄÄÄÄÄÄIIITTTTIIIIIII!" Muistatte ehkä, kun kerroin, ettei Miuku osaa enää sanoa äiti. Vuosi sitten osasi. Nyt toistaa vain äiti-sanan perässä "ikkä", luullen selvästi itse sanovansa äiti. Menee hämilleen äidin toistellessa "sano äiti". Kun jo mielestään sanoi.

No, menin katsomaan sitä sängystä äitiä huutelevaa, ja innoissani hihkuin, että ooh, sanopa vielä äiti. Vienosti sitten sanoikin "ÄITT...tä?" Yritin auttaa, että juu, äi-ti. Hämmentyi. Hiljeni. Otti mun kaulakorusta kiinni ja ärrineen kaikkineen alkoi toistella "koRRRu, kRRRRRRuu". Minähän tietenkin jankkasin sitä samaa, että eikun äiti nyt pitäisi sanoa. Häntä hämmensi. Hiljaa taas kosketti mun olkapäätä ja katsoi silmiin. "Ikkä."

Huoh. Ehkä jonain päivänä. KoRRRu on sitä paitsi tosi kiva sana osata. Mutta hei, on toinenkin sana, jota hän ei ikinä saa sanottua, vaikka varmasti äänteiden puolesta kyllä osaisi. Nimittäin pyydettäessä "sano mamma" hän toteaa yhtä tietävästi, kuin tuon "ikkänkin", että "pappa". Sama asia.

Ihana hassutti.






10 kommenttia:

  1. Hahaa.. nämä ovat ihan parhaita :) Meidän nuorempi mies oppi sanomaan ichy (Vichy) ja "aippa" (Ipad) jo kauan ennen kuin hän sanoi äiti. Hämmentävää mutta samalla hauskaa.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, loistavia sanoja noikin! Ja äidin mieltä lämmittää, eikös! 😂😂 Meidän keskimmäinen kutsui puolestaan pitkään molempia vanhempia äidiksi (joten sikäli tasoissa ollaan iskän kanssa nyt😜), ja kerran sitten hihkui pöydässä "ishää". Isä tietysti ilostui. Paitsi että lapsi halusikin "lisää" ruokaa. Nyt se on neljä, ja isän sijaan sanoo esim satsipontseli ja "lisää" olisi varmaan lisulipisuli ja "ruokaa" kuulostaisi joltain "luoksuttiaiselta". Tämä tällainenkin kommunikointi on vähän hankalaa, en taaskaan ymmärrä lastani! 😂 (oho, luiskahdin aiheen viereen..)

      Poista
  2. Aina kummastelen ja ihastelen näitä luonnostaan tulevia rrr:iä (ja muita). Se on kyllä mahtava juttu! Meillä kun mm. niitä on etsitty suusta kovalla työllä. Toiselle löydettiin r, s ja d. Toiselle on jo löydetty n, v, h ja l etsinnässä "enää" r, s, d ja k. Eikö ne sieltä kun aikansa kaivellaan ;)
    -r

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mäkin oon vähän yllättynyt,että se tuli tosta vaan! Ekoja sanojaan oli kovalla tärinällä kirrrrrja. (Tai tRRRRRRja!!) Saa nähdä, pysyykö ärrä vauhdissa, kun puheen tahti nopeutuu, ja monesti huomaan sen oikaisevan esimerkiksi koira -> kooja. Mutta toisaalta tekniikka on hallussa, joten eiköhän se aikanaan tuu helposti kuvioon mukaan, vaikka sitten vielä jäisikin pois.

      Yksi murunen on kyllä hyvin surullinen, kun "kaikki muut meidän pedheestä osaa äddän". 😢 Kovasti ollaan haDjoiteltu, mutta hukassa on vielä pysynyt.

      Tsemppiä ja kärsivällisyyttä teille, siellä on vielä monta riemullista löytymistä edessä! 😊😊 Eikö ne sieltä pikkuhiljaa löydy? Positiivista on, että opettelijoiden oppimistaidot kasvaa koko ajan, kun tulevat isommiksi. Jospa tulisi yhtäkkisiä hoksaamisia? 😊

      Poista
    2. Eikö se teidänkin yksi R sieltä tule jos D jo sujuu.
      Uskon että meidänkin kirjaimet löytyy kun tosiaan ikä tuo vähän oppimistaitoa ja -motivaatiotakin.
      -r

      Poista
    3. Joo se on kyllä hyvä alku! Se yksi kun on nyt selvästi huomannut, mistä kohdista se ärrä puuttuu, ja korvaa ne d:llä (puheterapeutin lähettämän ohjelappusen mukaan). Tosin joskus kodvaa dähän ydimäädäidiäkin kidjamia. ;D Motivaatio siis kohdillaan. ;)

      Poista
  3. Haha, meillä myös on ollut melkoista hakemista nämä vanhempien nimitykset. Yhdessä vaiheessa oli ätti ja tittä. Sitten molemmat olikin ätti. Hetken molemmat oli tittä. Sitten taas jotain muuta. Viime päiviin asti Bonsku tykkäsi käyttää sopivan sukupuolineutraalia termiä "äijä", joka äänneasultaan viittaa äitiin, mutta merkitykseltään miespuoliseen vanhempaan. Tänään kuitenkin kuulin taas pariin otteeseen myös "ikkä". :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo äijä on kyllä aika klassikko, muistan kuulleeni sen useasti tässä käyttötarkoituksesta! 😄 Ja toden totta, aika sp-neutraali ja molempien vanhempien egoa hivelevä. 😜 Kai sitä jotenkin sitten äiti ja isä edustavat lapselle yhtä yksikköä toisin kuin vaikka sisarukset, joille Miukulla on omat (vähän huterat) nimityksensä. 😊

      Poista
  4. Hekottelin päivällä siskon viestiin noista kirjaimista. Olivat serkukset leikkineet remonttia ja pora putosi lattialle. Neiti koo oli todennut, että "poja putosi" (kun se r on niin vaikea) niin pian 3vee jäsen v korjasi, että "ei se oo mikään poja, kun pova!"
    Siinä muna opetti toista munaa kirjaimissa! -akka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, hiukan ihanat! 😂 toi v-painotteinen puhetapa on ihana! Mekin oltiin pienimmän siskon suussa hetki sitten (kröhöm) Hewi ja Heiwi. ❤❤

      Poista