4.12.2014

Pikkuinen tonttu



Iltapäivällä vielä luulin, että päivän parhaat fiilikset ois tulleet kahden vastarannankiisken riemullisesta ilakoinnista, kun lopulta oppivat neulomaan suljettua joustinneuletta. Oli hienoo! Huippuhetkiä opena.

Mut jo vain oli hienompaa illalla lapsen joulujuhlassa.

Tiesin, että niillä oli tonttutanssi, sitä on hiljaa laulettu iltaisin sängyssäkin. Mikä on jo ollut sellaisenaankin vähän yllättävää. Tämä lapsi kun ei laula, eikä varsinkaan kenenkään kanssa tai nähden. Eikä ainakaan tanssi samalla. Arvelin, että noinkohan suostuu edes istumaan ryhmänsä kanssa joulujuhlassa. Nynnyyntyessään on aika kovapäinen. Mutta sinne se jäi penkkirivin jatkoksi. Ja sitten, kun tuli niiden vuoro, se kipusi ensimmäisenä lavalle. Hinautui seinää vasten. Arvelinkin sen liimautuvan siihen. Otin pari kuvaa ja se huomasi mut ja vilkutti innoissaan.

No, sitten alkoi laulu. Ja johan kajahti. Lähinnä meidän lapsen suusta. Yli muiden, kirkkaasti ja LUJAA, hirveän lujaa. Just silleen TÄYSILLÄ, kuin Hauskoissa kotivideoissa joku yksittäinen elvis, muista erottuen. Tansseineen kaikkineen. Häkellyin ja yllätyin niin, että sain hallitsemattoman nauruhepulin (tai itkuhepulin), enkä nähnyt ja kuullut koko esityksestä mitään. Onneksi lauloivat toisenkin säkeistön, vaikka en mä siitäkään vielä mitään selvää saanut. Muuta kuin että veti tosiaan täysillä.

Voi ei, miten liikuttava ja ihana. Ja olin siis sittenkin se nolo silmämeikkinsä sotkenut äiti, jollainen en TODELLAKAAN odottanut olevani. Huoh. Oli onnellista väkeä kotona. Kaikki niin ylpeitä, eikä vähiten lapsi itse. Meni nukkumaan tonttulakki päässä.




6 kommenttia:

  1. Oi kumpa oisin saanut olla muu-kaa-na.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis kyllä ollu näkemisen arvoinen! ;D

      Poista
  2. Ihana lapsi! Toivottavasti joku otti videolle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se, kun ei otettu! Hoksattiin vasta jälkikäteen. :( Joku muu kyllä varmasti kännykällä tuonkin kuvasi. Voisi koittaa vähän haastatella hoitokavereiden vanhempia, että olisiko joltain mahdollista saada muistoksi itse "solistillekin". ;)

      Poista
  3. Hihii! Parhautta! Mä odotan nyt isompien juhlia kovasti. Ekaluokkalainen saa olla lukija luokan joulukuvaelmassa. Ja nelosluokkalainen esiintyy bändikerhossa. Kaksivuotiaan esitystä vähän pelkään etukäteen, saattaa olla puissa ja hämmentyä.
    Töissä perinteisten juhlien sijaan oli liikunnallinen aamujuhla. Toimiva sekin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin meillä on tuolla pienemmällä huomenna juhla ihan vain hoitopäivän aikana. Nyt alankin stressata sitten oman koulun juhlaa, plääh... Tämä joulunalusaika on kyllä koulussa hössötyksineen, joulujuhlineen ja -kalentereineen, läksiäisineen (niitäkin vielä...) ja ennen kaikkea arviointeineen ihan kauheaa... :|

      Poista