Aina silloin tällöin tuntuu blogin kanssa nousevan seinä vastaan. Nyt on jonkinlainen kynnys taas kasvamassa.
Tuntuu, ettei ole hetkeen ollut mitään sanottavaa tai näytettävää. Syksy lamaannuttaa. Pimeys imee itseensä ajatukset, ideat ja inspiraation. Tuntuu tukalalta, että jossain vaiheessa talvea ei saa olla koskaan valoisaan aikaan kotona. Yäk. Luonnonvalon puuttumisen myötä katoaa mahdollisuus nähdä loistoa ja varjoja. Ja katoaa mahdollisuus ottaa jokseenkin siedettäviä kuvia blogiin.
En ole tainnut parivuotisen blogiurani aikana kertaakaan kysyä, että millaisia juttuja tykkäätte täältä mieluiten lukea. En uskalla, vaan alankin nolostelella juttujeni keskinkertaisuutta. Ja toisaalta tuntuu oudolta kysyäkään, kun tiedän silti kirjoittavani kuitenkin juuri siitä, mistä itseä huvittaa. Stressaamatta liikaa, että kiinnostaako se ketään.
Mutta kysyn silti: Mikä kiinnostaa? Mitä lisää, mistä haluaisitte tietää ja mitä haluaisitte nähdä? Auttakaa löytämään inspiraatiohippusia.
Sitä tuskin olen jättänyt kertomatta, että inhoan pimeää ja kylmää. (Valitsin olla sanomatta, että inhoan "talvea"...)
Mä tykkään lukea teidän arjesta, jotenkin tuntuu että siinä on valtavasti valoa, lempeyttä ja elämänmyönteistä asennetta. Pidän myös ihan kympillä niistä postauksista joissa valotetaan sisustusta, sulla on ihan tajuttoman hyvä maku! ^_^
VastaaPoistaTsemppiä sen nousevan seinän kanssa, kannattaa tehdä ihan oman fiiliksen mukaan näitä blogihommia, väkisin yrittämällä ei tuu mistään mitään, sen oon huomannut. :)
Oi kiitos, miten ihanasti sanottu! :) Vaikka mua vähän hämmästyttääkin, ettäkö makuni olisi "tajuttoman hyvä". Itsestä tuntuu, että oon niin hukassa välillä sen kanssa, mistä tykkään ja mikä on edes nättiä. Mutta kiva, jos välittyy edes vaikutelma hyvästä mausta. ;D
PoistaJa fiiliksen mukaan pitää blogia tehdä, niinpä. :)
Mä tykkään lukea juuri sitä mitä kirjoitatkin. Ajatuksia, niitä keskeneräisiäkin!
VastaaPoistaNo kiva kuulla. :) Niitä keskeneräisiä ajatuksia tuntuu välillä niin turhalta julkaista. ;) Tosin ne välillä keskustelun myötä muuttuvatkin vähemmän keskeneräisiksi. :)
Poista