17.8.2013

Paitapuuhia



Kävin pitkästä aikaa käsiksi ompelukoneeseen. Fiksasin kuntoon aikaisemmin askartelemani paidan ja väkersin pari uutta.


Venepääntie ei oikein istunut mallille, jonka hartiat on peukalon kokoiset. Ja taisipa paidan kaavassakin olla vähän vikaa (eipäs kun eihän mulla ollut kaavaa, tähänkään... SIINÄ se vika varmaan olikin.) Kehittelin hauskan nappilistan korjaamaan istuvuutta. Kutsuisin itseäni neroksi ja suureksi vaatesuunnittelijalupaukseksi tämän keksinnön johdosta. Vaatimattomasti.
 

Vien äärimmäisyyksiin tämän pääntieasian vältellessäni resoritouhuja. Ei ehkä kannattaisi, helpompi olisi varmaan vain ottaa härkää sarvista ja opetella. Tästäkin tuli vähän lörpöttävä, muttei ehkä häiritsevästi kuitenkaan. Takaosan halkioon kehittelin taas jotain päästäni. Pitäisi varmaan käydä jossain vähän opissa, saattaisi päästä jatkossa näissäkin tilanteissa helpommalla. Jyväskylän pikkuserkun äiti voi huikata, jos tämmöinen tunika (vai onko se paremminkin paita?) kiinnostaisi.


Ihastuin taas kaupassa väriyhdistelmään, joka aikaisemmin olisi ällöttänyt. Tämmöinen eiminkäänpunainen ja melkeinvalkoinen. Sovituskuvaa ei nyt tullut, kun poseeraaja ei enää jaksanut sovitella. Mutta varsinkin päällä tämä näyttää tosi kivalta, paidan voi nostaa lantiolle tai vetää pyllyn alle. Pitkä käyttöikä siis. Tällä mallilla ajattelin tehdä lisääkin paitoja. Ja uskaltauduin resoripuuhiinkin pääntiessä, ja onnistuikin ihan riittävän hyvin.

Pitäisi vaan olla keskeytyksetöntä aikaa, ettei tarvitsisi ommella kiukkuisena tai suututtaa muuta perhettä. Nyt on onneksi rauha maassa, koneet siivottu kaappiin ja langanpätkät kerätty roskiin. Olisiko taas virkkuukoukun vuoro?


10 kommenttia:

  1. Suloisia paitoja! Ja ihanat napit pallopaidassa! Söpis koko juttu! Huutomerkki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on ollut tänään huutomerkkipäivä! Joskus on kauheen vaikee valita minkään lauseen perään pistettä. ...! Ja kiitos! (!)

      Poista
  2. Jätin laittamatta keräyslaatikkoon yhen puaisen/valkopilkkuisen paitani. Tykkään siitä materiaalista ja muutenki tosi paljo mutten enää viitti pitää sitä. Jos tahdot kokeilla ommella siitä jotain niin ollos hyvä. Siinä on pitkästi vyötä ,siitähän sais vaikka henkselihousut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, kuulostaa hauskalta! Pitänee ottaa kangaskaapin täytteeksi odottelemaan sitä "keskeytyksetöntä" hetkeä. ;)

      Poista
  3. Voi apua miten taitava sä olet. Etsä heitteisi mulle palaa sun mielikuvituksesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vain seurausta erilaisista syistä, joiden takia oon joutunut pinteeseen: säästeliäisyys kankaiden suhteen, laiskuus kaavojen suhteen ja työvaiheiden suhteen jne. ;D Sitte on vain pakko kehitellä jotain korjaamaan virheet ja viat. Just aattelin iteki, ku tota raitapaitaa leikkelin, että jos menee pilalle, niin tuleepa mahdollisuus yrittää keksiä jotain ratkaisua, tai ainakin kenties opin virheistäni. ;D

      Poista
  4. Ehdottomasti kelpaisi tuollainen raitapaita! (Tai tunika/mekko, mikävaan :D ) on kyllä Hieno! En voi ymmärtää miten tuollaisia saa luotua omasta päästä... Nostan hattua!
    -Jyväskylän pikkuserkun äiti-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen pieni "omasta päästä" -lisä näissä lopputuloksissa aina on, mutta jollei se tosiaan haittaa, niin koitan muistaa tuoda tämän, kun ollaan tulossa Yksiin Juhliin sinne päin tässä piakkoin. ;)

      Poista
    2. Eipähän ole kellään muulla samanlaista! :D Eikös uniikit teokset ole aina niitä kaikkein arvokkaimpia? Ja jos unohtuu, niin me voidaan kyllä tulla tässä syksyn aikana ( Niiden Juhlien jälkeen) tulla vaikka hakemaan, kunhan sinne lakeuksille seuraavan kerran suunnataan. ;)

      Poista
    3. Täytyypä tahallaan unohtaa! ;D Tai sitten voin ehkä esittää muuten vaan kutsun, että tulisitte piipahtamaan ilman kummempaa syytä. ;)

      Poista