Joku aina loukkaantuu

Mua aina välillä tuskastuttaa tajuta, miten erilailla me ihmiset kommunikoidaan, ymmärretään ja suhtaudutaan asioihin. Toinen loukkaantuu sellaisesta, mikä on tarkoitettu kevyeksi vitsiksi tai huomaamatta on muotoiltu höntin kuuloiseksi ollenkaan sitä tarkoittamatta. Toinen taas ei ymmärrä vihjailuja, ehkei suoraa puhettakaan. Yhden hymy tarkoittaa muuta, kuin muiden ja yksi näyttää tietämättään tyytyväisenäkin vähän tympeältä. Ja näistä viesteistä me sitten vedellään omia johtopäätöksiä henkilöiden ajatuksista ja asenteista. Loukkaannutaankin ehkä vähäsen. Välillä turhauttaa kuunnella joidenkin valitteluja saamastaan kurjasta kohtelusta, kun omaan korvaan "kurja kohtelu" on vain kuulijan korvassa...

En ota herkästi itseeni, lähtökohtaisesti tulkitsen muiden kommunikoinnin hyväntahtoisena, vaikka se toisinaan olisikin kömpelöä. Mutta joskus jään jumiin juttuihin, joissa joku käyttäytyy tai kommentoi tosi erilailla, kuin itse osaan odottaa. Yritän olla ottamatta itseeni, jos tiedän, ettei tekoja ja sanoja ole tarkoitettu sellaiseksi, kuin ne koen. Tiedän, ettei näillä ja noilla tule mieleenkään, että tietyt tilanteet edes voi kokea loukkaavina. Silti välillä alkaa kiukuttaa (lähinnä huonoina päivinä). Miksei se hoksaa, että tommoinen saattaa ärsyttää? Miksei toi tiedä, miten suhtaudun tollasiin juttuihin? Miksei joku muu tajua, ettei samat vitsit pure kaikkiin?

Ja sitten vasta mietin omaa käytöstäni. En tietenkään loukkaa ketään tarkoituksella, mutta toisinaan alan vasta jälkikäteen miettiä, olenko kenties niin tehnyt. Huomaamattani, tarkoittamattani tai ihan vain pahantuulisuuttani. Ja taas sellaisena huonona päivänä ne liian tutut ovat hyvin potentiaalisia loukattavia. Kun ei jaksa kontrolloida jokaista sanaansa. Toisaalta myös kaikkein rennoimmassa seurassa saatan lörpötellä turhankin vapautuneesti, silloinkin lopputulos voi olla sama. Kokikohan se yksi mun tsemppausyritykseni vähättelynä? Ajattelikohan se toinen, etten yritäkään ymmärtää tunteitaan ja olikohan ne liian rennosti heitetyt kommentit ja mielipiteet sittenkin tökeröjä tai hyökkääviä? Ainakin omassa päässäni saan ne jälkikäteen kuulostamaan helpostikin siltä... Hmmm, kuinkahan mä muotoilin lauseeni? Kuulostiko se sittenkin tosiaan noin pahalta?

Paitsi että pitäisi opettaa lapsille "tee toisille niin kuin haluaisit tehtävän itsellesi", pitäisi yrittää opettaa myös, että se, mikä toimii sulle, ei toimi pakosti kaikille muille. Ihmistuntemus ja sosiaaliset taidot on ärsyttävän vaikea juttu.

(Ja niin, nytkään yritä loukata ketään. Nämä henkilökohtaiset kuohuttavat kokemukset eivät liity keihinkään teihin, joiden arvelen tätä mahdollisesti lukevan. Don't worry. Paitsi joku liian tuttu tai rennoin seura saattaa lukea. Ja hirveän paljon näitä ei ketään tarkoittavia sanoja. Päätin värittää ne korostaakseni taas tekstin ympäripyöreyttä ja omaa kaarteluani asian yläpuolella, vain yleisellä tasolla... Juupa.)