Eilen meinasin valitella, miten ei oo ollut aikaa ihan vain oleskeluun, kun oon viipottanut asioilla koko viikon ja tehnyt kotona askareita.
No, nyt ollaan Miukusen kanssa istuttu koko päivä sohvalla. Ollaan molemmin kipeinä. (Taas. Toistaiseksi vain yskää ja nuhaa, toivottavasti menee kuumeetta ja tulehduksitta ohi.). Sohvaseurana on ansiokkaasti toiminut Gleen porukka. Se on kyllä niin hyvän mielen sarja! Joko olen vauvahormonien takia otollisella tuulella amerikkalaiselle tunneöveriydelle, tai sitten Glee on tehnyt musta ylidramaattisen ja -siirappisen. Oli kummin päin vain, niin sovimme sarjan kanssa tällä hetkellä hyvin toisillemme.
Sen lisäksi, että oon nyyhkinyt Titansien ja New Directionsien yhteishengelle ja ihanalle Kurtille, oon nyyhkinyt myös tälle näylle:
"Vauvan jumppasali" olkkarin matolla. Joskus olen nähnyt sen ärsyttävänä roinana ja sotkuna. Nyt näin siinä vain kolmannen värikkään vauvavuoden, pian odotettavissa olevan (ja jo kaksi kertaa koetun) riemun käsien löytämisestä ja kääntymisen opettelusta ja kikattelua. Olo on niin siirappia, etten kehtaa edes tänne enempää kirjoittaa. Parempi vain mennä katsomaan vielä vähän Gleetä.
Ihana postaus! Jotenkin hieno kuvaus...hetkessä elämisestä. Toivottavasti paranette pian!
VastaaPoistaOon kyllä viime kuukausina onnistunut elämään hetkessä onnellisena. :) Olosuhteet on suotuisat sellaiselle.
PoistaTuntuisi, että pöpö oli pikainen ja vauvakin köhi enää pikkuisen aamuyöstä. Pidetään peukkuja, että päästiin tällä kertaa näin vähällä. :)
O-ou, taidan olla sopivassa mielentilassa minäkin, sillä koukutuin juuri Gleehin. Keväällä ei vielä pilottijakso vakuuttanut!
VastaaPoistaJes! :D Voisi siis mainostaa kohderyhmälle "parikuisten äidit"! ;D
Poista