9.3.2014
Nypeltämistä
Voiko parempaa extemporeideaa lauantaille keksiä, kuin makkariremontti? No, joitain fiksumpia tulee mieleen, mutta tuolla idealla mentiin ja laatikkopyöräiltiin kevätsäässä rautakauppaan valitsemaan tapetteja ja maaleja.
Toistaiseksi ollaan saatu revittyä ne tapetit, jotka jo talon ekalla näyttökerralla ilmoitin haluavani pois. Strömssö-henkisistä nettiopuksista poiketen revittiin osa tapeteista irti puolen sentin silppuna. Yllättävintä oli, että roolit vaihtuivat päinvastaisiksi, kuin monessa muussa puuhassa (kuten vaikka elämässä ihan yleensä): mr Pii puhisi, tuskaili ja analysoi syitä ja parannusehdotuksia, kun minä taas tein reippaana hommia: nypelsin, kyykin, sumuttelin, nypin ja hinkkasin. Tuntikaupalla, tyytyväisenä. Oli hauska huomata, että kun pitkästä aikaa keskittyy tekemään jotain, missä ei tarvitse ajatella yhtään, putkahtaa mieleen ihan yllättäviä juttuja.
Mietin montaa hyvää ystävää, ja montaa sellaista, jota enää hyvin harvoin näen. Iloitsin niistä monista, jotka odottavat vauvoja ja jotka ovat rakastuneet. Fiilistelin eräiden uusia työpaikkoja ja mietin muutamaa muinaista tuttua, että mitäköhän heillekin nykyään kuuluu. Hassuinta oli, että yön pimetessä, nyppimisen edelleen jatkuessa, putkahti mieleen ihan hassuja yksittäisiä maisemia, paikkoja ja tunnelmia. Ihan kuin unia. Omituisten, kivojen fiilisten ohessa kehittelin päässäni keskustelun, jossa mr Piille hehkuttaisin, miten terapeuttista ajattelua vaatimaton puuhastelu onkaan. Mielikuvassani ehdotin, että jospa sittenkin rakennettaisiin oma talo. Ja näyssäni lankesi painokas hiljaisuus. Ajatuksistani mut havahdutti mr Pii, kysymällä "mitä". Olin kuulemma tirskunut ääneen.
Ei, ei nyt sentään rakenneta taloa. Kun nyt saataisiin edes tämä kunnialla valmiiksi. Mr Pii veikkasi huoneen olevan valmis maanantaina. Minä torstaina, ja Poika ensi kesänä. Aion olla oikeassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vai että ensikesänä valmista :D Sinne asti pitää siis odotella, millaiset tapetit valitsitte. Mutta kiva juttu, että vihdoinkin saatte vaihdettua seiniin omaa lookia.
VastaaPoistaJoo, katotaan, kuinka käy. ;) Tossa nyt näkee, kuka meidän talossa on optimisti, kuka realisti (?) ja kuka vielä vähän pihalla (toivottavasti. Tai sitten on perinyt ne suvun ennustajageenit). Ja oman lookinkin kanssa oli vähän hakemista, toivottavasti valmis miellyttää silmää. Kauemmankin, kuin vuoden. Onneksi sentään ostin tapetin mieltymyksen, enkä hinnan mukaan, vaikka meinasi käydä toisin päin... ;)
PoistaOi kuinka koti muuttuukin ihmeesti omemmaksi kun vaihtaa seiniltä pois jotain sellaista mitä siihen ei missään nimessä olisi valinnut. Aivan kuin vanhojen asukkaiden haamut lähtis sitä mukaa pois kun tiloja muuttaa oman mielen mukaan. Se lakkaa olemasta enää niiden muiden.
VastaaPoistaMyös meillä on puhuttu makkarin tapeetin vaihdosta. Ehkäpä tästä teidän esimerkistä intaannumma - mutta meillä edes alotetaan vasta kesällä (minä niin tiedän kuka meillä jää yksin nyppimään niitä tapetin lirvuja).
-r
Joo tää onki nyt eka muutos, joka tähän taloon ite tehdään. Vielä ei tunnu erilaiselta (ehkä vähän hätääntyneeltä vaan, kun ei oo varma, saadaanko kaikki kunnialla takaisin kuntoon), mutta voipi olla, että valmista ihastellessa onkin aika hyvä fiilis. :) Intoutukaa tekin, ei se nyppiminen edes ollut niin paha. ;) Ja jätin mäkin tuon toisen sitten tekemään vastapainoksi muita hommia yksin. Nyppimiseen kun kuitenkin pystyin, mut esim. listoja en halua naulaimella nakutella, iik!
Poista