18.12.2013

Jouluaarteita





Valmistelen joulua pikkuhiljaa. Ja helppoahan se on, kun ei ole töitä eikä iltamenoja joulujuhlineen. Tärkeimmät hankinnat on suurimmaksi osaksi tehty. Jonkin verran on vielä listassa hommia, saunan ajattelin pestä, jotain ruokia vääntää ja keittiötä kuurata. Jos innostun. Mulla on hyvä mieli joulun suhteen, vaikka tuntuu, että olisi asiaankuuluvaa stressata ja valmistella enemmän. Katsotaan, kuinka fiilis kehittyy. En ihan oo vielä tajunnut, että aattoon on alle viikko aikaa.





Tänään poikkesin ohimennen putiikissa, jossa käteen osui (ja suorastaan liimautui) seimiasetelma. Tai paremminkin asetelman hahmot. Oli ihan pakko ostaa paketti. Eihän nuo sellaisia perinteisen klassisia hahmoja ole, mutta sellaistenkin ollessa vaihtoehtona, päädyin kuitenkin tähän lapsellisempaan porukkaan. Joukkio vetosi muhun jotenkin välittömästi ja vahvasti. Sopivat hyvin leikkeihinkin. Mulle joulukoristeet on yksi suloisimmista ja voimakkaimmista lapsuusmuistoista, ja nämä toimivat omilleni sellaisina varmasti. Poika kehui vielä nukkumaan mennessä, että "se yllätys oli aika ihana". (Nämä kyseiset tyypit siis toimittivat yllätyksen virkaa, jolla houkuttelin Pojan syömään banaaninsa nätisti.)

Viime vuonna täydensin joulukoristelaatikkoa lasikuplalla, ja lapsen silmin ajateltuna mun jouluaarrearkku alkaa näyttää aika ihanan kiehtovalta. Taikaa ja tunnelmaa. Ihanaa joulua.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti