Päikkärit sai alkunsa joulun alla 2012, tarpeesta tulla nähdyksi.
Olin kotona pienten lasten kanssa, uuteen kaupunkiin juuri muuttaneena. Blogista tuli äkkiä tärkeä ikkuna ulkomaailmaan. Päiväkirja, johon opin koko ajan kirjoittamaan rohkeammin. Ja jonka myötä opin olemaan rohkeampi oikeassakin elämässä. Koska mulle ei täälläkään käynyt huonosti, vaikka olin oma itseni, uskalsin kokeilla samaa kasvokkainkin. Päikkäreiden kanssa olen kahlannut monenlaiset ajatussuot, ja varmaan tulenkin kahlaamaan. Vertaistuelle suuren suuri kiitos.
Nimeltään tämä on "Päiväkirja 51c" siitä syystä, että blogia aloittaessa kirjoitin 51. päiväkirjaani, ja sen rinnalla yön pimeinä imetystunteina rinnakkaispäiväkirjaa 51b, johon kokosin vähemmän merkityksellisempiä muistilistoja ja sudokulehtileikkeitä.
Sittemmin päiväkirjat ovat jääneet. Harmi sinänsä. Mutta toisaalta sama kai sen väliä, missä muodossa sitä ajatuksensa ylös kirjaa, yhtä terapeuttista se on joka tapauksessa.
Päikkärit tarkoittavat sekä päiväkirjoja, päiväunia ja päiväkahveja. Blogitaipaleen aikana monenlaisiakin elämänvaiheita eläneenä nimi on aina kuvastanut leppoisuutta. Taukoa ja itsetutkiskelua.
