Noi lapset kasvaa vielä entistä salakavalammin, kun niitä on kasvattamassa joku muukin. Ne osaa jo vaikka miten paljon enemmän asioita, kuin viikko sitten. Niin ku vaikka ruokarukouksen ja tehdä jaloista henkselit (jokin jumppaliike, jota en kyllä ihan tajunnut). Ja se pienempi osaa pukea sukkikset kunnolla ja sanoa melkein "pylly". Samalla, kun oon tosi tyytyväinen näiden saadessa uusia ja tarpeellisia virikkeitä, on olo taas (ylläriylläri:) haikea.
 |
| Salahalaus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti