Harmaata hempeetä

Vuoden ensimmäiset käsityöt olivat paita ja liivi Tytölle.

Mutta voi että sentään tätä kuvaamisen haastetta! Tämän vuodenajan valoisa aika ei riitä onnistuneen sovituskuvan ottamiseen. Vaatisi tuntikaupalla aikaa ja muutaman extrakäden. Pitäisi saada pidettyä lapsi tyytyväisenä vaatteita vaihtaessa ja pitäisi saada se pysymään paikoillaan edes 3 sekuntia kerrallaan. Pitäisi voida vähän nypätä paidan helmaa suoraksi samalla, kun on valmiina räpsäisemään kuvan. Pitäisi saada pidettyä se palomiespaitainen linssilude pois taustalta.

Näistä lähtökohdista ymmärtänette, kun ei joka kuvassa ole sekä poseeraus, tausta, tarkkuus ja vaatteen edustavuus täydellisesti huomioitu. Ja että yhdessä kuvassa on mallin itse valitsemana somisteena pissavaippa...

Paita on tummanharmaata jerseytä ja liivi bambulankaa ja mohairia. Selässä on olevinaan hopealangalla ompelukoneen kanssa kirjailtu puu, mutta vaatinee vielä jatkotyöstöä erottuakseen selvemmin. Jos nyt edes päädyn haluamaan, että se erottuisi selvemmin.

Puhuin silloin joskus jotain siihen tyyliin, että tykkäisin pukea Pikkiriikkistä harmaa-valko-vaaleanpunaisesti, romanttisen röyhelön ja arkisen collegen yhdistelmiin. Kaivoin kaapista kuvaukseen sopivat vaatteet ja testailin yhdistelmiä. Kivan näköisiä kokonaisuuksia muotoutui. Mutta älkää surko, kyllä mä edelleen pidän Pikkisellä värejäkin/väreistäkin.