Pienin vinkui eilisen päivän. Vaisto sanoi, että jotain on meneillään. Ja niinpä niin: illan tullen hän oksensi päivän ruuat lattialle hienoissa ryöpyissä silmät kauhusta lautasina. Yö meni sitten uusintoja kopitellessa, ja yölliset tuotokset osuivatkin jo ihan hienosti sankoon, kun osasin äänimerkistä singahtaa paikalle. (Tosin singahdin aika monta ylimääräistäkin kertaa, kun joku vain käänsi kylkeään.) Aamun jälkeen Miukun vatsakivut eivät ole pyrkineet ulos asti, mutta sen verran nyrryinen on, etten vielä olisi varma, että homma on hänen osaltaan valmis.
Flunssapäivän leffa on muodostunut lapsille supertärkeäksi perinteeksi. (Sitä on yritetty vaatia myös esimerkiksi laastaroinnin jälkeen). Tänään leffavalinta oli tietenkin Frozen. Taas. Ensimmäiset minuutit katsottiin epähuomiossa tavallisissa vaatteissa, kunnes piti laittaa pauselle ja hakea eläytymiseen sopivammat tamineet.
No niin, eipä sitten muuta, kuin takaisin arkea päin pieni tutina vatsanpohjassa, että kukas seuraavaksi alkaa. Tällä kertaa melkein toivon, että joku muukin osallistuisi näihin vatsantyhjennystalkoisiin. Miuku nimittäin on kuukauden aikana oksentanut jo kahdesti ilman, että kukaan muu olisi sairastunut. (Löydän kyllä syitä ja selityksiä edellisille kerroille, mutta tämä kolmas olisi jo vähän omituista...)
Täällä valvottiin viime yö kahden oksentavan lapsen kanssa. Inhottava tauti. :/
VastaaPoistaJa vielä kahden, huhhuh! Toivottavasti menee helpolla ohi siellä ja täällä. Meillä potilasmäärä yhä 1/5...
VastaaPoista