Yöpukusilppua

Pikkusisko marssi meille yökkäripostauksen innoittamana vaatekassin kanssa. (Tässä kohtaa hän itse oikaisisi, ettei millään tapaa marssinut.) Meidän perheessä on siis muitakin, jotka milloin mistäkin syystä säilövät käytöstä poistettuja vaatteita. Tällä kertaa yöpaidaksi ommeltiin lomamuistoja, lapsuuden idoleita, joululahjoja ja pieneksi jääneitä lempipaitoja. (Ja tässä kohtaa hän taas sanoisi, että hän pyysi olla laittamatta sitä Hannah Montanaa mukaan. Ainakaan sitä kimaltelevaa tekstiä. Ja ainakaan sitä kuvaa tänne.) Toiveena oli telttamalli, ja suunniteltiinkin, että jos sisälle ompelisi täkin kiinni, ei tuon kaavun lisäksi tarvitsisi peittoa lainkaan. Petarin voisi puolestaan laittaa selkäpuolelle telttaan. Kätevää.

Tilkkutäkin lisäksi pieneksi jääneestä yöpaidasta ja väärän mallisesta topista muotoutui muutamalla klipsaisulla ja parilla uudella saumalla lyhyempi yöpaita. Topin etumuksen perhonen muuttui hihaksi ja vanhan yöpaidan Hello Kitty otettiin tunnearvosyistä helmaan talteen.

Jäljelle jäi iso kasa erikoisen mallista tilkkuroskaa. Inspiroiduin hihanpätkistä, päänteistä ja muista valmiista osasista. Yhdistelin niistä meidän Pienelle yöpuvun, joka kylläkin jäi liian lyhyeksi muutaman ajattelemattoman mokan ja niitä seuranneiden saksimisien jälkeen. Tällaista paitaa on onneksi helppo kasvattaa tarpeen mukaan. Housut vähän uhkaavat päästä päiväkäyttöönkin, tykkään tuosta kankaasta niin.

Koirapaita päätyi vartissa pieneksi paidaksi, kun hihatkin löytyi valmiina jämäkasasta. Hauskaa silppuamista ja leikkimistä tämmöinen. Ei minkäänlaisia onnistumispaineita.

Silppua oli puuhastelu ja silppua on tämä postauskin. Vähän panostamalla saisin julkaistavakseni hienompia kuvia. Ihan hävettää, etten jaksa nähdä sitä vaivaa teitä ihaniakaan varten. Oikeasti ootte ihania, te, jotka täällä kuljeskelette. Kiitän syvästi jokaista lukijaa, kävijää ja kommentoijaa! En oo tainnut sitä turhan usein hehkuttaa teille asti, vaikka tykönäni hehkutan ihan jatkuvasti.