Oon tänään tullut moneen kertaan blogin nurkille muka päivittääkseni jotain. Ajatus ei siirry viestikenttään. Unohdan, oliko mulla ylipäätään mitään julkaisukelpoista ajatusta. Plärään välillä Iltalehden ja -sanomat, vähän facebookkia ja mitä nyt silmiin sattuu osumaan. Pompin muissa blogeissa ja avaan pää tyhjänä oman postauksen luonnoksen.
Tänään ei vaan irtoa. Aikaisemmin kuvaamani välipalakakkupalan uutisarvo on niin mitätöntä sen rinnalla, miten merkittäviä asioita muualla tapahtuu. Vaikka tämä kakku kyllä ilostuttaakin mua ihan kohtuuttoman paljon. Silti se on jotenkin niin pientä.
Onnea on uskallus.
Onnea on olla onnellinen jonkun muun puolesta.
Onnea on rääpiäiset päikkäriaikaan.
Herkullinen välipala sulla.
VastaaPoistaJa aattele, tänään oli samanlainen!
PoistaMaku paranee vanhetessaan ,paitsi ett sit ku se on parasta se loppuu :)
VastaaPoistaVähä niin ku elämä. Eiku...? :D
PoistaMut nyt se loppuiki jo, siis se kakku.