12.6.2017

Tunneunia ja enneuniakin?




 



Oon kirjoittanut aika paljon uniin liittyviä postauksia koko blogitaipaleen ajan. Tiedän kuulostavani joidenkin mielestä vähän hörhöltä niistä puhuessani, mutta toisaalta pidän pientä hörhöyttä ihan siistinä juttuna. 

Jo vuosia oon itse saanut unien purkamisesta uusia näkökulmia elämänvaiheisiini. Aamulla sitä jotenkin tietää, mikä uni on tavallista edellispäivien kertausta tai tuleviin haasteisiin valmistautumista, ja mikä uni sitten taas sellainen syvällisempi. Puhun niistä tunneunina. Niissä on vahva, omituinen tunne. Sama tunne usein pohdiskelun jälkeen löytyy myös jostain kohtaa oikeaa elämää, ja sitten sitä jotenkin malttaa pysähtyä sen kyseisen asian äärelle hoitamaan juuri sitä kohtaa paremmin. Ihmeellisesti unissa esiintyvät symbolit ovat yhteneviä ja vastaavat unitulkitsijoiden kokoamia selityksiä. Kuten ne kengät, joiden myöhemmin luin tarkoittavan suuntaa elämässä ja tunnetta siitä, miten kokee talsivansa elämää pitkin... Tuollaisten unien tulkintoihin on ollut helppo "uskoa", koska ne kumpuavat alitajunnasta, ottavat kulttuurisidonnaisuuksilla selitettävissä olevia muotoja ja kertovat olemassaolevista tunteista. Ovat kaikessa mystisyydessään jotenkin loogisia.

Mieleni on viimeöinä ollut erityisen herkkä näille unille, ja olenkin joka yö nähnyt jotain tulkittavaksi päätynyttä. Milloin on tosiaan kengät varastettu ja milloin olen odottanut toooodella kaaaauan vuoroani hypätä kymmenestä metristä uima-altaaseen. Jonain yönä mulla oli iho ja kynnet tosi huonoina, minkä myöhemmin luin viittaavan ulkokuoren pettämiseen ja huonovointisen sisimmän paljastamiseen toisille. Välillä olen suojellut lapsiani pelottavalta emokarhulta. Ja itse asiassa mr Piikin oli nähnyt sellaista unta. Häntäkin vähän nauratti, kun kerroin karhun kuvaavan usein unissa äitiä. Ja sellainen teema täällä kotona on nyt ollutkin: yritetään luoda ympäristöä, jossa äiti pääsee palautumaan ja lakkaisi ärhentelemästä.


Enneuniin mun ei oo koskaan tarvinnut suhtautua mitenkään, sillä niistä mulla ei ole ollut omakohtaista kokemusta. Tämä viimeisimmän raskauteni ensimetreillä nähty tunneuni on ollut toistaiseksi eniten enneunta vastaava kokemus. Ja edelleenkin se nostattaa ihokarvat pystyyn. Se on niin ihana.

Pari viikkoa sitten näin kuitenkin hyvin kummallisen unen. Mietin sen tarkoitusta koko aamun ja yritin saada otetta siinä esiintyneistä tekijöistä. Pysähdyin sen äärelle moneen kertaan miettimään, mutten saanut kiinni mistään elementeistä. Siskoni kanssa juteltiin myöhemmin iltapäivällä puhelimessa eräästä kinkkisestä tilanteesta. Ihan yllättäen hän sai hyvän idean liittyen juuri siihen unessani esiintyneeseen ihmiseen. Sellaisen ihan "out of the box" -idean, jota alitajuntanikaan ei olisi hoksannut valmistella. Varsinkaan, kun en edes tiennyt kyseisestä "kinkkisestä tilanteesta" aikaisemmin. Vasta puhelun loputtua muistin sen unen. Tunne, joka unessa tuli, oli juuri sama (ääneen lausuttuja kommentteja myöten), kuin unessa! Ihan hullua! En tiedä, vahvistiko tämä sittemmin siskollekin kerrottu uni, että hänen saamansa idea oli yliluonnollisen hyvä, mutta ainakin se laitettiin täytäntöön jo samana iltana. Unen ihminen pääsi tehtävään, jossa tuo uneni tunne toistui täsmälleen.


Viime yönä näin unta kirjeestä. Se tarkoittaa uutisia. Olinkin unessa osannut sitä odottaa. Lähettäjä oli muuten eräs teistä lukijoistani. Kirje oli mulle osoitettu, ja odotetusti kirjeen sisältä paljastui pieni paketti, joka taas oli osoitettu ilmeisesti vauvalahjaksi "Pikku Akselille". Sellaista meillä ei asu, mutta saatetekstissä ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään outoa. Jotenkin se oli kuitenkin koko perheelle tarkoitettu lahja, jonka ympärille jo ulkona keräännyimme. Innostuksestamme huolimatta en ehtinyt unessa avaamaan pakettia, joten sisältö jäi mysteeriksi. En usko, että meille on tulossa Pikku Akselia, mutta on varsin odotettavaa, että tällä viikolla tulee jonkinlaisia uutisia. Toki niitä jännitänkin, sillä todennäköisesti liittyessään työkuvioihin, ne voivat olla mieluisia, jännittäviä tai ristiriitaisia. Silti mielessä käy, että VIELÄ ehtisi tapahtua talonkin suhteen jotain...

(Vai onko kenties jonkin muun perheeseen tulossa "Pikku Akseli", josta olisit halukas kertomaan meidän perheelle? Hihhihii!)


No niin. Vähän hörhöilyksi menee taas, eikö? Monesti olette kuitenkin jakaneet kanssani fiiliksen unien kiehtovuudesta. Haluaisinkin tähän postauksen jatkoksi kuulla teidänkin kokemuksia jännistä unista, kenties jopa enneunista! (Vaikka nyt kesän myötä kommenttikentissä onkin tavallista hiljaisempaa.)








19 kommenttia:

  1. Viimeisellä viikolla ennenkö Tuomas syntyi, näin monta unta sen synnytyksestä. On yksi uni joka on oikein jäänyt mieleen. Olin synnyttämässä, ja yhtäkkiä tuli hätä ja mun piti viedä leikkaussaliin ja ne teki keisari leikkauksen. Kun ne veti vauvan pois, niin nähtiin että sillä oli valtavan pitkä napanuora joka oli kiertynyt monta kertaa kropan ja pään ja kaulan ympäri. Ajattelin unessani että kyllä oli hyvä juttu että tehtiin leikkauksen.

    Tuomas syntyi tammikuussa, ja ei voinu synnyttää siinä kaupungissa missä asuttiin. Meillä oli suunnitelma ajaa puolitoista tuntia seuraavaan kaupunkiin missä oli synnytyslaitos. Mä pelkäsin sitä ajoa... mitäs jos piti ajaa keskellä lumipyryä? Ja myös, Felixin synnytys oli mennyt aika nopeaa. Mä sanoin että se oli ollut "fast and furious." Pelkäsin sen takia että tämä synnytys menisi vielä nopeampaa ja vauva syntyis autossa. Mulla oli sellainen puolitoivo/vitsi että mun pitäis lopuuksi vain jäädä sinne sairaalaan synnyttämään missä ei olisi pitänyt synnyttää. Mutta tämä uni näytti mulle että jossain syvällä pelkäsin että jotain menisi pahoin väärin jos synnytin Hornepaynessä.

    Lopuuksi minun puolitoivo toteutui, ja synnytys meni niin nopeaa eteenpäin että jäinkin Hornepayneiin synnyttämään. Kaikki meni aika hyvin. Napanuora oli kierretty Tuomaksen olkapään ympäri, mutta lääkäri sai sen akkiä pois.

    On varmaan ollut toisia sellaisia tunneunia, mutta tuo on ollut se joka on oikein jäänyt mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, raskausaikojen unet on kyllä itsellä olleet niin sekavia! Silloin sitä on niin takussa omien toiveiden, odotusten ja pelkojen kanssa. Ja kaiken lisäksi nukkuu huonosti. ;) Ja sitten, jos näkee jonkun pelottavan unen synnytyksestä, ei tietenkään voi olla miettimättä, onko se juuri "se ensimmäinen enneuni". :| Onneksi teille meni kaikki lopulta hyvin.

      Tunneunet ei mullakaan jää pitkäksi aikaa mieleen, jollen heti aamulla ala pohtia niitä. Muuten ne häviää jonnekin ja unohtuu. Paitsi että sitten jossain "oikean elämän" tilanteessa saattaa tulla sellainen häivähdys jostain unessa koetusta paikasta tai tilanteesta, ja sitten sen voikin ehkä taas muistaa. Ja sitten sitä alkaa miettiä, että miksi juuri tässä tilanteessa tuli mieleen juuri se uni. Että mikä yhteys näillä tunnelmilla on. :) Se on kyllä jännää.

      Poista
  2. Sun unet on aina niin voimakkaita! Vaikuttavia! Välillä tuntuu että kumpa ittekki näkisin jotain niin merkittävää.

    Pari kertaa oon nähny unia tuttavien raskauksista, kuten tiedät. Joskus tietämättäni ne on osoittautuneet todeksi. Olo on outo sen jälkeen kun tieto on vahvistunu, vähän kuin uutinen ei olisi uutinen ollenkaan. Suvussa on nähty jonkin sortin enneunia, kiehtovaa, mutta toivon että ominaisuus ei periydy - paitsi jos se jää tähän elämän valoisaan puoleen ja vauvojen näkyyn.

    Jotenki omien unien suhteen oon vielä sitä mieltä että ne kertoo enemmän toiveesta ja hiljaa alitajunnassa ajatellusta kun varsinaisesti yliluonnollisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, sullahan on ollut noita unia! :D Hauskaa! Ja siitä tuli mieleen, että mullakin oli joskus talvella (vai jo aikaisemmin?) uni ihmisistä, jotka tulisivat tänä vuonna saamaan vauvan. Aika moni on jo saanut, mutta vielä olisi muutama ilmoitus sen perusteella tulossa. :D Onneksi kerroin sen unen silloin siskolle: se muistaa paremmin, keitä unessa oli mukana (hän itse mm.)

      Mä luulen, että ne unet on alkaneet muuttua tuommoisiksi "voimakkaan tuntuisiksi", kun niille on itse antanut sellaisen voiman. Mutta en mäkään enneunia kyllä mielelläni näkisi, ainakaan pelottavia, vaikka unet miten kiehtovia ovatkin. :)

      Näitä tunneunia en koe mitenkään yliluonnollisina, vaan sellaisina alitajunnan työstäminä tunteina, joista saan apua itseni ymmärtämiseen. :) Eli kyllä niille "toiveunillekin" kannattaa jonkinlainen arvo antaa. Unissa kun ei voi feikata sitä, mitä tahtoo. ;)

      Poista
    2. Apua! Niinhän se on unessa ei voi feikata mitä toivoo, ja siksi apua!

      Poista
    3. Hmm, kiintoisaa! ;) ;) Joskus kyllä jotkut asiat voi kuvastaa muitakin asioita, kuin konkreettisesti juuri samoja. Esim. talon remontointi unessa ei välttämättä kerro haaveesta korjata taloa, vaan vaikkapa muuttaa joitain asioita itsessään. Mä haen monesti täältä http://www.hedelmapuu.com/ yleisimpiä unisymboleita, ja sitten äkkiä pääseekin jäljille, joita ei osannut ensin muka ollenkaan hahmottaa. Mutta tunne on aina tärkein viesti unessa. :)

      Poista
  3. Tuli heti mieleen ,että sun "työnimi"oli aikaoinaan Aleksi(varmaan kuulit sen yöllä väärin),joten kirje tai se posti on siis tulossa sulle ja toivottavasti on pelkkää positiivista.Joten innolla odottelua vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, totta. Mietinkin aamulla, että kumpiko siinä luki. ;) No, mutta katsotaan, mitä tuleman pitää! ;)

      Poista
  4. Näin viime yönä todella oudon unen. Olin lasten kanssa reissussa ja oltiin lähdössä junalle, kun keskimmäinen olikin päättänyt lähteä omille teilleen. Saattelin kiireessä ja väentungoksessa E-R:n ja A:n junaan ja jätin ne istumaan jonnekin sängylle, jossa oli tilaa. Juna oli tupaten täysi. Sanoin, että juoksen nopeasti etsimään V:n palaan nopeasti. En tiennyt yhtään mistä edes etsin. Juoksin tunnelista toiselle laiturille ja löysin pojan sieltä vähän itkuisenakin muistaakseni. Lähdettiin kiireesti juoksemaan kohti junaa ja näin konnarinkin, joka lupasi, että juna odottaa meitä. Kun päästiin oikealle laiturilla, juna meni jo kaukana! Heräsin siihen tuskaan, että E-R ja A on junassa enkä saa niitä millään kiinni eikä puhelintakaan ollut E-Rllä. Oli jotenkin pelottava uni, vaikka toisaalta ei mitään tosi pahaa tapahtunutkaan. Ajattelin vain, että miksi se on aina näissä unissa, että V on pulassa tai sairas yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelin kyllä myös herätessäni sitä miksi ihmeessä laitoin ne kaksi jo odottamaan junaan. Olishan ne voinut jäädä laiturillekin odottamaan tai tulla mun mukana.

      Poista
    2. Hmm, kiinnostava uni kyllä!

      Juna ja raiteet liittyvät varmasstikin "elämää pitkin matkustamiseen". Uskon, että verrattuna auto- ja lentomatkailuun junaunissa on jokin symbolinen merkitys sillä, että juna kulkee tiettyjä raiteita pitkin ennalta tiedettyyn määränpäähän. Ja tietysti huolta aiheuttaa sen aikataulussa pysyminen, juna kun ei odota. (Vaikka konduktööri lupasi. Hmm, mitähän se kuvasti? Ehkä joitain odotuksia muita ihmisiä ja muiden apua kohtaan?)

      Toki vähän tiedänkin sun ajatuksista, kun niistä on puhuttu, mutta uskoisin unen kuvaavan juuri niitä samoja fiiliksiä. Että toisinaan sitä joutuu tekemään niin paljon enemmän jonkun lapsen (ja itsensä) kanssa, jotta päästäisiin haluttuun lopputulokseen. Mun mielestä kuulostaa hyvältä, että muut lapset on laitettu junaan, ja itse oot jäänyt huolehtimaan siitä, joka on tarvinnut eniten apua. <3 Niin kuin sanoit, ei muillakaan ollut hätää. Junia tulee ja menee ja edeltä menijät on helppo tavoittaa.

      Monesti unissa henkilöt ja roolit sekoittuvat. Eli vaikka V olisi usein "pulassa oleva", niin uskon unen tarkoituksen olevan kuitenkin se, mitä se kertoo susta, eikä esim. kustakin lapsesta. Ja tämä uni kertoo varmasti siitä, miten toivot lapsillesi hyvää, sujuvaa elämää kohti tiettyä määränpäätä. Ja oot valmis auttamaan heitä siinä, vaikka se välillä olisikin vaikeaa. ;)

      Poista
    3. Aika hyvin tulkittu. Olishan se mahtavaa, jos asiat menisi juutikin näin -> saisi annettua hyvät eväät kaikille elämään. Niin ja se juna ei odottanut niitä konduktöörejäkään. 😊

      Poista
    4. Hmm, tuo konduktöörikohta on kyllä erikoinen! :D Se jäi vaivaamaan mua! :D Mitähän ne vois kuvastaa sun tunteissa? Joitain, jotka työskentelevät sille "ylemmälle taholle", junalle. Ihmisiä "koneistossa". Hmm... Hmm... Mielenkiintoinen yksityiskohta. :)

      Poista
  5. Tykkään kanssa noista tunneunista, omistani ja muiden. Hyvä sana tuo tunneuni, muuten.
    Ihan vähän aikaa sitten näin sellaisen vahvan unen, jonka silloin otin asiakseni kertoa tädilleni, koska siinä oli tosiaan niin vahva tunne. Tätä juttua lukiessani muistin, että sen unen näin, mutta en muista enää yhtään, mitä se uni käsitteli. Paitsi että aamulla tuumin, että siinä oli yksi serkku, josta en tiennyt mitään. Nimikin oli joku todella sukupuolineutraali, että ei voinut siitäkään mitään päätellä. Silloin unen tunne oli rauhoittava ja kiinnostava, enää en sitä muista.
    Viime aikoina uneni ovat olleet kahdenlaisia: lohduttavia tai töitä. Lohduttavia esim. sillä tavalla, että olen jutellut äitin kanssa. Unessa tiedän, että äiti on kuollut. Silti puuhaillaan ihan tavallisia juttuja, kerrotaan kuulumisia ja katsellaan veljenlapsia. Työunet nyt ovat ihan silkkaa työstressiä. Tämä kesäloma on muuten ollut siitä kiva, että en ole ollut yöllä töissä ollenkaan. Viime lomalla olin töissä ihan jatkuvasti.
    Illalla teen välillä sellaisia unitilauksia. Mietin, että olisi kiva nähdä unta äitistä. Tai joskus mietin, että olisi kiva nähdä unta jostain matkalta. Ihmisistä toivotut toteutuvat useammin, muut aiheet tulevat ja menevät.
    Summaus vielä. Tykkään nähdä unia. Usein niissä tapahtuu jotain kivaa. Silloinkin, kun ei tapahdu, voi unen katkaista heräämällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, miten ihania nuo lohtu-unet! <3 Ja mahtavaa, että voit tilata tuolla lailla tärkeitä yövieraita! :) Ja muutenkin tuo unitilaus on hauska ajatus. Itse muistelisin, etten tätä mennyttä viikkoa aikaisemmin ole sellaisia tehnyt. Kunnes nyt tosiaan esitin itselleni toiveen, että jotain päätä selventävää, kiitos. Ja ehkä olen sellaista saanutkin. :)

      Onpas jännän kuuloinen tuo vahva uni tuntemattomasta serkusta! Ehkä se valkenee joskus myöhemmin, että mihin tunteeseen tai tilanteeseen liittyi. Tai sitten jää mysteeriksi. Nekin on kiehtovia. Semmoinen outo aavistus, "melkein-muistikuva", semmoinen "ihan kielen päällä" -juttu. :) Mulla on yksi maisema, jonka yllä lennän ja josta tulee sellainen "ihan kielen päällä" -olo. Muistan yrittäneeni "selvittää" sitä ehkä 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran. En toistaiseksi koskaan oo saanut kiinni siitä, mistä siinä on kyse. Vaikka joskus puoliunessa oon muka MELKEIN muistanut/hoksannut/tuntenut. ;) Jotain hörhösekoilua... ;)

      Meillä oli täällä viimevuonna myös yksi yötyöläinen. Oli jo aamusta kiukkuinen, kun kaikki oli mennyt mönkään yötöissä. Onneksi ne hommat on nyt selvästi loppuneet kyseisen unennäkijän voimien palattua! :) :) Hyvä, että siellä samaten. :)

      Poista
  6. Mä kaipaan mun kaikenlaisia uniani.

    :D En siis näitä, joissa näen työkaverin pieleen menevistä häistä kaaosunta (mitäs menee laboratorio-käsityötilan taukotilassa naimisiin kesken työpäivän!!), vaan niitä, joissa tapaan edesmenneitä ihmisiä. Tai elän uudelleen tilanteen, joka on kaivannu aivotyötä. (Mun sisäinen) ääni puhui mulle ennen enemmän unissa.

    Mistä sitten lie, ettei puhu enää niin paljon. Enkä mä halua liiemmin analysoida, mistä se sitten johtuu, että unissa joihinkin asioihin saa ratkaisuja. En ihan kokonaan niele sitäkään, että alitajunta saisi rentoutuvassa kropassa tehdä työtään paremmin: että vastaukset on meissä sisällä jo, koska joskus vastataan niin mahtavasti, etten ikinä olisi koskaan itse sellaista keksinyt. En vaikka mulla olis koko maailman aika ollu sitä asiaa miettiä.

    Mulla on lukuisia unia, jotka on etukäteen varoitellu jostain asiasta. Eikä pelkästään niin, että vahingon tapahduttua voi sanoa että "tätä se mun uneni tiesi", että vasta sitten oivaltaa mitä unessa sanottiin. Vaan niinkin, että herään ja järki huutaa heti ensimmäisenä, että "älä aja tänään sitä tietä" tai "soita heti sille ihmiselle". Ja silloin tietää, että jostakin pitää varoittaa. Tai varoa itse. Niitä unia ei ole enää ollut pitkiin aikoihin. Varmaan yli 7 vuoteen.

    Eikä enää oikein etiäisiäkään. Niitä oli ennen paljon enemmän. Oikeastaan tosi paljon enemmän. Nyt on vähän tyrehtynyt tuntemukset. Tai ehkä mulla ei oo ollu tarvetta kuunnella niitä niin. Joskus ne oli kauhean työläitä, piti lähteä kauheassa pakkasessa johonkin vaivan päähän... nyt riittää sellaiset soittelutehtävät. :D Ja niitäkin vaan päiväsaikaan, eihän sitä ihminen ihan kauheita jaksa pitkin yötä... :D

    -akka-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooh, TÄSTÄKIN aiheesta meidän pitää jatkaa livenä lisää! Sulla on selvästikin monta juttua kerrottava fanaattiselle unifanille!! 8D

      Hyviä pointteja tuossa kommentissa muutenkin. Todellakin kuulostaa, ettei ihan pelkällä alitajunnalla nuo tuontyyppiset unet selity. Mullakin on joskus ollut sellaisia, joissa oon tuntenut erilaista "taivaallisuutta", kuin tavallisissa tunneunissa. Sun kokemuksista haluan todellakin kuulla lisää, jos vain suostut kertomaan. ;)

      Mä luulen, että JOS tuollaisia etiäisiä ja unia ja tuntemuksia haluaisit kuulla, niin kyky ja herkkyys niihin säilyy kyllä, vaikkei "väylä" koko ajan olisikaan aktiivisessa käytössä. Ehkä sun keskittymiskykyä on vain nyt tarvittu muihin juttuihin? Ehkä ne vielä palaa, jos "tilaat" niitä, niin kuin tuo ylempänä kommentoinut kaimani kertoi tekevänsä. :)

      Poista
  7. :) voi, näistä unista ja etiäisistä oikeastaan ihan kivakin kertoilla, koska ne on niitä hyviä asioita, mitä itselle tapahtuu ilman, että tarvii tehdä mitään.
    Nimenomaan etiäiset on ollu sellaisia hyviä uutisia itselle tai jollekin läheiselle. Tai kun niitä on kuunnellut, on ollut sellainen onnettomaan tilanteeseen onnellinen loppu.
    Mutta ne ei ole koskaan mitään ennustuksia tai varsinaisia enneunia, että sellaista taitoa mulla ei valitettavasti tai onneksi ole. :) Sanottaisko vahvoiksi tunneviitoiksi elämässä.

    Unissa mä juttelen usein kummitätini kanssa, kaipaan mun edesmenneitä kummeja niin paljon. Kerron tämänhetkisestä elämästäni ja kummitäti kuuntelee. Joskus se antaa ohjeita, mutta useimmin muistan herätessäni vain sen tunteen, että oli hyvä jutella. Että tunsin itseni rakastetuksi.
    Samaten kummipojan mummun kanssa jutellaan... Silloin aamulla usein tunnen syvää kaipuuta. Mutta hyvällä tavalla.

    Mutta puhutaan tästäkin sitten vaikka... Tiistaina?

    -@kka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo on kyllä jänniä! Ihan tuon tyyppisiä mulla ei oo koskaan ollut, että tapaisin edesmenneitä. Tai joskus lapsena näin pari sellaista unta, ja ne kyllä oli lohdullisia. :)

      Mutta joo, jatketaan näistä tiistaina! :)

      Poista