Mietin tuossa joku päivä, että mikseiköhän keskimmäinen oikein leiki nukkeleikkejä, vaikka nuket kulkevatkin usein kainalossa. No haloo... Kun ei ole leikkikaveria.
Koitti hetki, kun muiden ulkoillessa oltiin ihan kahdestaan sisällä. Ehdotin, että leikittäisiin yhdessä Elsalla ja toisella, tietenkin Annaksi ristityllä nukella. Suljettiin huoneen ovi, levitettiin tarvikkeet ja tyhjättiin lokerikkohyllyyn omat huoneet Annaa ja Elsaa varten. Alkuun neiti kuulosteli ja jutteli Elsalla vain varovasti. Hiljalleen leikkijä pääsi täyteen vauhtiin ja leikki yltyi ja jatkui ja jatkui vain. Oli kruunajaiset ja oli synttäreitä. Oli öitä ja päiviä tiiviiseen tahtiin. "Tää ois sitä" ja "tää tekis tätä" ja "se menis nyt tonne". Oli ihana nähdä, miten leikki syttyi silmiin ja tavarat taipuivat mielikuvituksen voimin uusiin käyttötarkoituksiin.
Leikittiin varmaan tunti, ja aloin jo uupua lattialla kökkimiseen. Tyttäreni harmistunut huokaus vaatteiden vähyydestä sai omat ajatukseni rullaamaan jo leikin alkuvaiheessa radalla, jonne omat siskoni tietävät mun barbieleikkien aina vievän: aletaan tehdä vaatteita.
Saatoin kuitenkin leikin kunnialla loppuun ja VASTA sen jälkeen aloin tehtailla mekkoja ja takkeja. (Siskot, vähän olen siis kehittynyt tässä suhteessa sitten lapsuuden, hehhehee...) Tässä vinkki muillekin askartelijoille, joilla nopeus ja määrä korvaa toisinaan laadun:
Elsa, Anna ja Annan tytär Lola ovat kyllä käyneet vähän diivoiksi. Sieltä satelee nyt koko ajan toivomuksia uusista vaatteista. Lola täyttää vuosia jatkuvasti ja Anna on uuden häämekkonsa kunniaksi mennyt naimisiin itseään päätä lyhyemmän Bull Mentulan näköisen hahmon kanssa (pullea, housuton vauvanukke). Että kaikenmoista on nyt sitten tapahtunut nukkerintamalla sen ensimmäisen leikin jälkeen, vaikka itse olenkin siirtynyt leikeistä lähinnä vaatetoimittajan rooliin. Mutta selvästi viisivuotiaalle leikkiseuralle olisi tilausta!
...Vaikka kieltämättä oli ihan hauska itsekin leikkiä.
"itseään päätä lyhyemmän Bull Mentulan näköisen hahmon kanssa" Hih.
VastaaPoistaMeillä lapsena oli erikseen vaatepäivät ja leikkipäivät. Tallessa on vieläkin niin naapurin Kyllikin, meidän äidin kuin itse tekemäni vaatteet. Ja naapurin Risto teki tosi hienoja huonekaluja. Omatekemäni olivat lähinnä niitä, joissa kaksi lautaa oli naulattuna yhteen. Onko teillä huonekaluja nukeille?
Meidänkin äiti juuri kertoi, että mummolassa olisi laatikossa meidän omien leikkien nuket ja vaatteet (joiden mukana oli myös äitini tekemiä vaatteita, ilmeisesti kai jopa omilta leikkiajoiltaan asti). Huonekaluja meillä ei varsinaisesti ollut, paitsi valmiina ostetut sänky, vaatekaappi ja auto (ne olikin kyllä hienoja). Kalusteina käytettiin kaikenlaisia muita tavaroita. :) Tyttären kanssa toimittiin toistaiseksi samoin. Saatiin pyöreästä rasiasta hieno palju ja toisesta ruokapöytä. Nukenvaunut toimi upeana puumajana ja sohvatyynyt sänkyinä. <3
PoistaIhania asuja ja hauska leikkihetki! Oi, minäkin haluan Barbie-leikkiin mukaan! Vielä kun sukulaistytöt leikkivät barbeilla, sain sukujuhlissa kerran kesässä siivota Barbiet kuntoon leikkien jäljiltä. Se piti tehdä tietysti huolella ja nuket pukea uusiin asuihin seuraavan vuoden leikkejä varten.
VastaaPoistaMe leikittiin yksissä polttareissa barbiella, ja se oli kyllä hauskaa! :D Ja mullahan on myös 14 vuotta nuorempi pikkusisko, joten sain vielä parikymppisenäkin hyvän syyn leikkiä. Ja nyt taas, ihanaa! :D Tuo pukeminen varsinkin on jotenkin niin kiehtovaa. Nytkin oon tehnyt taas uusia vaatteita, mutta ajattelin laittaa niitä sivuun seuraavaa leikkikertaa varten, jolloi voidaankin yllärinä lähteä Annan ja Elsan kanssa vaatekaupoille! ;) Pitäisipä oikein askarrella pieni vaaterekki ja henkareita! :D
PoistaIhanat mekot <3 Ja kuulostaa todellakin kivalta leikkituokiolta. Meillä leikitään usein autoilla tai monstereilla. Ja minun kohtalo on aina olla se joka on leikissä alakynnessä, eli se joka tulee syödyksi tai se joka joutuu pahaan autokolariin.. Hahaa..
VastaaPoista:D Meillä on autoleikit vähentyneet viimeaikoina, mutta pitäisikin viritellä sellainen joku päivä pystyyn. Ihan vain, että muistuttelisi esikoisellekin, että millaista se leikkiminen onkaan. Hän kun tekisi vain mieluiten "töitä" ja aikuisten hommia! Saisi villiintyä, syödä mun hahmot ja kolaroida muhun. :D Tytär sen sijaan leikkii autoillakin, että "missä tälle autolle ois vaimo?" :D
PoistaMeillä barbit (automaattinen tekstinsyöttö tarjosi sanaa barbituraatit) meni aina juhliin tai nukkumaan.
VastaaPoistaTai ei mihin tahansa juhliin, vaan tanssiaisiin!! Hienoin itsetehty puku oli kahvipaketin sisustasta KULTAINEN puoli päällepäin!! Se oli niin hieno!!
Joku joskus kysyi, että miksi meidän lapsuudenkotona oli tuolinjaloissa naruja: useammassakin. No daah: talo barbeille tehtiin salamana kääntämällä tuoli toisen päälle jalat taivasta kohti ja tarvihan nuket vaatteille pyykkinarun ja vaaterekin! Siellä ne narut sitte kiikkui odottelemassa uutta leikkiä!
-akka
Meillä taisi olla ihan tavallista perhearkea leikeissä usein. Jännä, en juurikaan muista teemoja!
PoistaOoh, kahvipussihame kuulostaakin hienolta! :D Samoin narut tuolin jaloissa. Totta kai ne on pyykkinarut! ;D