Mimi, Kuku ja Miuku

Oltiin viikonloppuna Vaasassa Festivillan lastentapahtumassa katsomassa Hevisaurusta ja Mimiä ja Kukua. Oli niin sopivasti perheemme mieltymyksiin sopivat esiintyjät, että oli pakko piipahtaa. Hevisaurus on isojen lemppari ja sen näkemistä on toivottu jo kauan. Miuku taas on lumoutunut Mimistä ja Kukusta. Enterorokon aikana katsottiin niitä kolme yötä putkeen. Mikään ei auttanut itkuun yhtä hyvin. Ilme oli ikimuistoinen, kun tutut tyypit astuivat lauantaina lavalle. Saati sitten, kun päästiin keikan jälkeen livenä moikkaamaan heitä. Mimiä Miuku tosin ei huomioi lainkaan. Kuku on se juttu. Ja heistä puhuttaessa hän sipaisee itseään poskesta, sillä Kukukin hipsutti häntä siitä, ja sanoi, että "Oletpas ihana".

Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja ensin iskeneestä ahdituksesta ja hermoilusta huolimatta itsekin pärjäsin väenpaljoudessa ja ärsyketulvassa lopulta ihan hyvin. Paikka oli siisti, musiikin voimakkuus sopiva ja lavalle näki hyvin, vaikkei eturiviin puskettukaan. Yleisön seassa liikuskeli hauskoja maskotteja ja Villa Sandviken oli kaunis paikka niin lastenkonsertille, kuin viikonlopun aikana järjestettäville aikuisten illanvietollekin. Veden juomisesta muistutetltiin ahkerasti ja yleisölle jaettiin tikkareita ja ilmapalloja. Ja kaiken kukkuraksi tapahtuma oli ilmainen. Suosittelen osallistumaan, mikäli tapahtumasta tulee vuotuinen. Voisin veikata, että tulee.

Mutta takaisin arkeen. Tämänpäiväisellä neuvolareissulla tällä "minä itte" -emännällä oli  päässä itse valittu "pitteri" (se pitää aina pukea noin päin) ja siskolta lainattu tyhjä reppu, jonka pohjalla tietenkin kolisi Kukulta saatu kortti. Tulomatkalla siellä oli myös neuvolasta saatu uusi aarre, apinakuvioinen hernepussi.

Ylihuomenna juhlitaan vähän etukäteisesti 2-vuotissynttäreitä (en ole vielä aloittanutkaan valmisteluja). Ihan huippu ipana ja niin hauskassa iässä! Höpöttelee jotakuinkin ymmärrettävästi ja toimii jonkinlaisen logiikan myötä. Kommunikoitaessa sitä tuntee ylpeyttä, kun löytää yhteydet toiminnan ja ajatuskulkujen väliltä ja ehtii esimerkiksi ennakoida, kun lapsi puhuu Kitkoosta ja pissasta ja kiikuttaa nukkea kylppäriin. Juuri ehdin väliin ja ohjattiin Kitkoo käymään potalla, pöntössä pulahtamisen sijaan. Kitkoo on siis tietenkin Elsa-nukke, koska Let it go. Vähän tuli  haikeus, kun käveltiin neuvolan parkkipaikalla autoon. Jotenkin tajusin, että se alkaa olla nyt aikalailla paketissa tämä "vauva-aika", jollaisena olen vieläkin tämän kotona oloni kokenut.

Vaikka ei sillä, ei mulla vieläkään ole töistä tietoa syksylle...

(Apua. Anteeksi. Lauseet ja kappaleet on kauhean pitkiä ja koukeroisia. En jaksa korjata niitä järkevimmiksi. Siihen ei keskittymiskyky enää tänään riitä. Nyt tarvittaisiin graduparia, joka osasi hyvin suodattaa tuollaiset ajatukset järkeviksi lauseiksi. Terkkuja!)

Lankakerhosta muuten infoa, että paikkana se kahvila, jonka nimessä on väri ja luontokappale, hehee. Tarkempia tietoja saa anelemalla yyveenä.