Se joku aika sitten näytetty hiha sai parin ja paita tuli valmiiksi. Paidasta tuli ihan hirveän kiva, tykkään tosi paljon. Tämmöinen hauskasti seitkytlukulainen.
Tämä oli oikein terapianeule: syntyi siten, että kopasta poimin kivat värit ja sen kummemmin suunnittelematta lähdin tekemään. Miettimättä seuraavaa kuviota, saati lopputulosta. Toivon, että tämä tosielämän projekti etenisi samalla tavalla ja yhtä miellyttävään lopputulokseen... Tällä hetkellä siinä on kyllä langat ihan solmussa ja pitää kai vähän purkaakin.
Puikot ja pää kaipaavat seuraavaa terapianeuletta. Mitä kertoo mielentilasta, että haaveilen simppelistä, harmaasta pötkelöliehukkeesta? Ilman kavennuksia, kuvioita ja suurempia mutkia ja muotoja?
...Niinpä.
(Luulin jo julkaisseeni tämän kerran, mutta se näyttääkin kadonneen tallentumattomana jonnekin. Eli jos putkahtaa esiin moneen kertaan, niin huomauttakaa.)
Tosi hieno! I love it! Hihatkin sopii niin mukavasti mukaan.
VastaaPoistaKiitos! Itekin katoin noita hihoja, että istuupa hyvin muuhun paitaan, vaikken suunnitellut mielestäni kuin sen verran, että aloitan ja lopetan tummalla. Toivotaan tosiaan, että elämääkin voi jälkikäteen katsoa samalla lailla. Että tulipas hieno kokonaisuus noista hassuista, erilaisista pätkistä. :D
Poista