Kiitos kommenteista viimeiseen tekstiin liittyen. Sekä kommenttiboksiin, että puhelimeen ja facebookiin saapuneista. On ollut hyvä keskustella.
Tämä päivä alkaa useammalla kahvikupillisella, kuin yleensä. "Kissa" valvotti yöllä puoli kahteen, lapsi herätteli kolmelta ja herätyskello 06:25.
Kissanryökäle on tullut syliin. Tiedän, että siitä on entistä vaikeampi luopua, kun sen on päästänyt syliin. Mutta kun ei se oo tuijottamallakaan minnekään mennyt.
Josko se kissa siitä kaveriksi muuttuu. Ainakin tutummaksi ja turvallisemmaksi kun sitä sylissä pyörittä ja paijaa.
VastaaPoistaMuutos on työläs ja raskas ja pelottava. Se ei oo koskaan helppo ratkaisu. Muutoksen taakse ei näe mikä siellä odottaa.
Ja kuinka muutos oli helpompi silloin nuoruuden hulluudessa. Silloin muutoksia oli peräkanaa ettei edellistä ehtnyt miettiä kun uusi jo tuli. Iän ja vastuun myötä muutokset on raskaita ja .... vastuullisia.
Voimia kissan pyörittelyyn. Toivottavasti kohta tietää rutistaakko kissaa tiukemmin vai ajaa ovesta ulos.
-r
No sanopa muuta, helppoa se on silloin, kun on vain itsestä kyse, mutta nyt, kun kaikki ratkaisut vaikuttavat niin moneen herkkään pikkuihmiseen.
PoistaPyörittely jatkuu, ja yltyy vain hullummaksi! :D Kyllä tämä tästä kohta ratkeaa, suuntaan tai toiseen. Ehkä. Toivottavasti. ;)