Ohoi! Lankakerho aloittaa syyslukukauden keskiviikkona 16.8.2017 klo 18 kahvilassa Seinäjoella. Olkaahan mukana! (Tarkemmat sijaintitiedot yv:nä.)
Päivän muuna blogiaiheena olkoon autokaupat. Myytiin nimittäin juuri ensiautomme. Alkoi olla meille liian työläs pikkuvikoineen. (Pikkuvikoja, kuten rikkinäiset jarrut...) Oltiin varmasti hyvää kaupantekosakkia, kun itse lipsauttelin suoruuksia siitä, miten röttelöön kuntoon auto on mennyt, ja lapsi ulvoi hysteerisenä, ettei sitä saa myydä. Lapsia en saanut kaupantekotilanteesta kammettua irti, mutta itseni ymmärsin vetää sivummalle pilaamasta potentiaalista ostopäätöstä möläytyksineni.
Ostajat eivät onneksi vähästä hätkähtäneet. Eivät auton kunnon, eivätkä itkujen suhteen. Olisivat varmaan vaikka ottaneet viisivuotiaan itkijänaisen kaupanpäällisinä. Sohvalla jatkettiin kainalokkain ulinaa. Ettei sitä olisi saanut myydä. Ja ettei se auto olisi halunnut luopua meistä. Että se oli ensimmäinen auto, jonka mä oon nähnytyhyy, yääää!! Meinasin tarttua lauseeseen ja sanoa, että niinpä, tuossa autossa teidät isot on aikanaan tuotu laitokselta kotiin. Mutta enhän siinä onnistunut, kun ihan yllättäen aloin itsekin parkua naurunsekaisena vesiputouksena. Sen verran meni jälkikasvu mun itkuista hämilleen, että saatettiin katsoa lopulta Pikkukakkonen rauhassa loppuun. Enää vain ajoittaisten rajuhkojen nyyhkäysten säestämänä.
On tämäkin nyt kans tämmöstä.
Kuulostaa NIIN tutulta vuosi sitten myydyn mersun aikana. Elikkä taas pitää sanoa että puolet kummiinsa. Ja kyllähän mullekin silloin tippa tuli linssiin. ( Ps kaipaamme sitä vieläkin )
VastaaPoistaMulla tulee nostalgisia muistoja mieleen, kun käynnistän meidän uuden kakkosauton: hyrähtää käyntiin kuin traktori. ;D Eli kuin se vanha punainen mersu... ;)
PoistaTäällä ei näköjään enää tänään kaivata autoystävää eilisen tapaan, eli tuli kai kerralla itkettyä riittävästi! ;D