Metsäretkellä

 

Viikonloppuna reissailtiin siskon perheen kanssa Ilveskivellä. Joka siis näköjään ei sijaitsekaan Pietarsaaressa, kuten kuvittelin koko eilispäivän, vaan Pedersöressä. No, sama sen väliä. Ei tämän ole tarkoituskaan olla tietoisku, sen tehnee siskoni tai joku muu sellainen retkeilijä-bloggailija, joka tutustuu kohteeseen ihan liki ja vähän faktammin. Itsehän en edes ottanut kontaktia koko kiveen, vaan söin lähinnä eväitä. Ja luulin olevani Pietarsaaressa. Sentään yhdessä kuvassa vähän näkyy tuo Ilveskiveksi nimetty jyhkeä siirtolohkare.

Lasten kanssa retkeilevillekin tämä oli kiva paikka. Ihan auton ääressä ei eväitä saa syödä, eikä rattaillakaan kannata kuvitella pääsevänsä perille. Kolmevuotias taisi jaksaa itse kävellä koko kinkkisen polun, käsittääkseni noin kilometrin verran. Ja minä jaksoin juuri ja juuri kantaa erään tymäkän kaksivuotiaan perille ilman syliä kummempaa kantovälinettä.

Menkää. Käykää. Oli hieno! Tai jonnekin muualle, mutta metsään ja eväin. Vielä tarkenee!