Sain "Year in pixels" -vinkin, ja jaan sen nyt teillekin, jollette ole siihen vielä törmänneet:
Ruudukko, jossa on päällekkäin kuukauden 28-31 päivää ja rinnakkain 12 kuukautta. Jokaista päivää kohden väritetään ruutu sopivalla värillä. Värikoodit selityksineen voi tietenkin itse kehitellä. Itse päädyin simppeliin hymynaamaskaalaan, jossa on 5 naamaa superilosta itkuparkuun ja yksi vaihtoehto kiukkupäivälle.
Näytin ruudukon lapsille, ja hekin innostuivat siitä. Erityisen iloisesti yllättynyt olin sen lapsen innostuksesta, jolla on viimeviikkoina ollut vähän vaikeuksia kertoa kuulumisistaan. Tämän ruudukon avulla on ollut helppo kysyä, että minkä värinen päivä oli ja miksi. Koska värittäminen ja värin valitseminen on kivaa, vaikka tunteista kertominen muuten ei olisikaan. Lisäksi on epäsuorasti osannut kertoa peloistaan aamuisilla avauksilla tyyliin "tänään taitaa tulla harmaa päivä", ja sitten voidaan lyhyesti pohtia, että miksi näin, ja voisiko sitä yrittää muuttaa vielä tässä vaiheessa. Eli tässäpä teille kasvatusalan ammattilaisille (eli äidit, isät ja muut) vinkiksi tunteiden käsittelyyn. Siis lasten(kin) tunteiden käsittelyyn, tarkoitin.
Ja täytyy sanoa, että alkaneen vuoden päivät on olleet aika raskaita. Toivon todella, että nämä ikävät tapahtumat voisivat olla niitä tarvittavia käännekohtia päin parempaa, eikä suinpäinsuistumista kaaokseen. Ajoittain tuntuu jälkimmäiseltä, mutta vielä toivon, että vain ylireagoin luulemalla tuollaista.
No, siitäkin huolimatta, että tähänkin päivään mahtui synkän koodivärin hetkiä riittämiin, taidan kuitenkin värittää oman ruutuni iloisen ja toiveikkaan hymynaaman värillä: olen kuitenkin tullut kuulluksi huolessani. Olen jotenkin jopa helpottunut. Olen tehnyt suunnitelmia ja sopimuksia, olen hiihdättänyt keskimmäistä, joka hihkui onnesta kahdenkeskisen ajan takia ja olen ostanut roppakaupalla Lidlistä kädenlämmittimiä. Eli ihan kivoja ja innostavia juttuja. Hyvä hyvä. Niillä posotetaan loppuviikkoon, jonka päivistä toivomme jopa vielä parempia, kuin tämä alkajaisensa oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti