Farkkuaskartelua

Eilen etsittiin kaupoilta pojalle farkkuja. Löydettiinkin oikein hyvät, mutta silti päätin toteuttaa kotona idean, joka kaupassa tuli. Mr Piin vanhat puhkipierryt farkut jatkojalostuivat sekä farkuiksi esikoiselle, että shortseiksi keskimmäiselle, joka sai valita pitsilaatikosta lempparinsa pöksyjen koristeiksi. Seuraavaksi saankin alkaa virkata pitsilaatikkoon taas täytettä, jee!

Farkut nyt ei onnistuneet ihan täydellisesti, koska onhan tuo vetskariosio nyt ihan liian iso pienen rimpulan päälle. Mutta en aio moittia, vaikkei se nyt noita käyttäisikään. Sainpa puuhastella edes, ja nollabudjetilla. Ja nämä olivatkin äkkiä valmiit: leikkaus, takataskujen irrottelu, takasauman ompelu, lahkeiden sisäsaumat ja vyölenkin siirto. Humps vaan. Takataskuista jäi höpsö loota peräsimeen, mutta tavallaan se näyttää aika hauskaltakin.

Pienin puski vängällä kuviin komentaen tiukasti "ROORO! ROOROO!!" ja poseeraten sitten tyylikkäästi lähinnä kuvarajauksen ulkopuolella. Hienosti on kolmas lapsi oppinut vuorottelemaan ja pitämään puolensa. Ja sen ärrän. Hauskuutettiin perhettä eilen, kun houkuteltiin se toistamaan sanoja, kuten strutsi, strassi, paristo ja professori. Aika moni kuulosti huvittavan oikealta. Tai huvittavan väärältä. Molempi parempi. Hauska napero. Terveisin edelleen "iskä". (Mikä tosin voi olla onnikin: voin kuvitella, että jos jatkuvan "iskäää"-huudon sijaan huudettaisiin "äitiiii", saattaisin olla jopa entistä stressaantuneempi.)