28.9.2014
Talkoissa
Talkoot olivat ja menivät. Tulimme kotiin, lapset jäivät odottelemaan päiväkodin aukeamista mummolaan. Omituisen hiljaista kotona. (Nyyh.) Syötiin pitsaa olohuoneen lattialla.
Mökillä maalasin puuvajan kälyn, siskon ja äidin kanssa. Muut nostivat veneitä ja laituria ja siivosivat pihaa. Mietin, että jos joku olisi kärpäsenä ollut katossa. Olisi varmaan ihmetellyt, että miksi noin riitaisa porukka haluaa väkisin änkeytyä pieneen mökkiin viikonlopuksi. Kai se ärinä on vain pintaa. Ei riitaa, vaan tyyppejä, joista ei oo varma, ovatko ne liian erilaisia vai liian samanlaisia keskenään. No, perhettä. Ja kivaa meillä oli. Änkeydytään toistekin ärisemään niiden seinien sisälle.
Pukeuduin näihin vaatteisiin, että sain sitten hyvin maastouduttua uusia nakkihommia pakoon metsään. Tai vajan seinää vasten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Meilläki tulee aina pientä kähinää kun ollaan saman katon alla -vaikka rakastetaan toisiamme äärimmäisen paljon. olen sitä mieltä, että riitely kertoo tunteista. Jos toinen ihminen on yhdentekevä, ei hänen mielipiteistään, sanomisistaan ja tekemisistään jaksa välittää tarpeeksi riidelläkseen.
VastaaPoistaIloisen näköinen maalari siellä! :)
No näinhän se varmasti on. En usko, että meistä kukaan on yhtä kiivas missään muussa, kuin tuossa kaikkein tutuimmassa porukassa. Ja missäs sitten, jollei siellä? :) Omalla kohdalla se on aikoinaan ollut osaltaan jotain aikuistumiskriisiäkin, että lapsuudenperheen keskellä sitä muuttuu ihan kakaraksi tai protestoi vanhempien tekemisiä tai sanomisia vastaan. Kun miettii koko ajan muutenkin, että millainen aikuinen sitä itse on/aikoo olla. "Ei ainakaan tollanen", ja sitten on kuitenkin just "sellanen". ;) Ihana perhe se on. ;)
Poista:) :) Hjuva hjuva ! Jos ei omassa kotona saa näyttää niitä pahojakin mieliään,niin missäs sitte? Ja hauskaakin meillä on riitääny.
VastaaPoistaAina sopivas suhtees sekä että. ;) Eikä koskaa niin tympeetä, että pitäisi kenenkään oikeesti suuttua. Kai, vai? :D
Poista