Meidän kaupungissa on viimevuosina ripotellut vähän väliä uutispommeja eri kylille siitä, miten koulut lakkautetaan. Ensin on viety pienimmät sivukoulut, ja nyt ehdotetaan jo suurempienkin lakkauttamista, samoin toisen lukion ja kolmen yläkoulun.
Koulumatkat ovat jo nyt monella pienellä todella pitkät, eikä mielestäni yläkoulu- tai lukioikäisenkään ole hyvä venyttää työpäiväänsä tunnin mittaisilla matkoilla per suunta. Lukion vetovoima heikkenee ihan varmasti, kun matkaa on 30 kilometriä. Syntyy paikkakuntakohtaista eriarvoisuutta opiskelumahdollisuuksien suhteen, ja väitänpä tämänkin lisäävän omalta osaltaan sitä syrjäytymisriskiä, mitä nytkin toisin kampanjoin koitetaan kitkeä.
Lukioiden ja yläkoulujen lakkautus tuntuu ahdistavalta, huonolta ja aivan väärältä ratkaisulta, mutta niin tuntuu alakoulujenkin. Jo ensi syksynä kotikaupunkimme koulujen seinät pullistelevat oppilaista, jotka joutuvat lakkautusten vuoksi ahtautumaan liian pieniin (huhujen mukaan myös homeremontteja odotteleviin) tiloihin.
Suuntana näyttää olevan isot koulukeskukset. Ja se, että niitä perustellaan säästöillä, tuntuu räikeältä valehtelulta. Tarvitaan tiloja, tarvitaan kyydityksiä, ja tuleehan niistä tyhjilleen jäävistä tiloistakin kustannuksia. Kaikkia tulevia tarpeita tuskin osataan edes ennakoida. En tiedä, onko säästöjä ja suunnitelmia laskeskellessa yhtään arvioitu sitä, millaisena opetuksen taso voi pysyä tällaisessa myllerryksessä. Oletetaanko kaiken pysyvän yhtä hyvänä, kuin se näinä hyvinä (?) nykyisinä aikoina on ollut? Onko laskelmissa minkäänlaista pedagogisten ja inhimillisten asioiden pohdintaa? Kyllä hyvinvoinnilla on oltava aika raskas painoarvo, myös kauaskantoisten säästöjen kannalta.
Onko otettu huomioon erityisoppilaat? Onko otettu huomioon kylien elinvoimaisuuden ja vetovoiman suora yhteys lähikoulujen olemassaoloon? Onko otettu huomioon, mikä etu on se, että koulun aikuiset tuntevat kaikki oppilaat nimeltä? Onko huomioitu sitä, miten tämä vaikuttaa opettajiin? Miten minä jaksan, jos olen työyhteisössäni "yksi sadasta" ja opetan 25 oppilasta, johon mahtuu normaalin oppilaskirjon lisäksi myös niitä, jotka väsyvät tuntien päivittäisestä matkustamisesta?
Kyllä tässä joutuu itsekin miettimään ja kyseenalaistamaan ammatinvalintansa ja asuinpaikkansa. Jokaikinen, joita nämä asiat henkilökohtaisella tasolla koskettavat, miettivät varmasti läpi samat asiat. Laskekaa nyt nekin asiat mukaan, hyvät päättäjät. Ja tuo viimeisin esityksenne koskee nyt satoja perheitä ja opettajia.
Omat mielipiteeni ovat mutua (tosin voimakasta ja varmaa), mutta niin tuntuu olevan päättäjien esityslistat perusteluineen, joten samalta pohjalta huudellaan. Harmi vaan, että valta on nyt sellaisten käsissä, jotka ajattelevat... no, väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti